Chat maaseutupalveluiden yhteiseksi työkaluksi
Koko Pohjois-Savon kattavissa maaseutupalveluissa otetaan maaliskuun alussa
käyttöön chatasiakaspalvelu entisten palveluväylien rinnalle. Käytännössä
muutos tarkoittaa sitä, että kymmenen maaseutupalveluiden työntekijää kolmen
toiminta-alueen sisällä yhdistävät asiakaspalveluaan: tukihakuchatiin
tulleisiin asiakaskyselyihin voi vastata maaseutupalvelujen asiantuntija miltä
toiminta-alueelta tahansa.
Chatilla halutaan tarjota maaseutupalvelujen asiakkaille
matalan kynnyksen väline asiointiin: kuntalaisten mahdollisuus asiointiin
monipuolistuu ja helpottuu. Chatiin luontevasti istuvat nopeat, lyhyet
kysymykset, jotka eivät sisällä henkilökohtaisten tietojen käsittelyä.
Kokeilu on pilotti, jossa uusi työväline lisää palvelujen saavutettavuutta
sekä maaseutupalvelujen keskinäistä yhteistyötä uuden työkalun avulla. Samaan
asiakaspalveluun ohjaudutaan nyt kolmen isäntäkunnan nettisivustolta:
chat-ruutu pompahtaa palvelemaan asiakkaita isäntäkuntien Siilinjärven,
Iisalmen ja Kiuruveden sivuilta. Jatkossa vaikkapa Varkauden asiakasta voidaan
palvella Kiuruvedeltä käsin.
- - Meillä on hyvin realistiset tavoitteet tälle
kokeilulle. Chat on yhteydenoton välineenä vielä aika uusi: aiomme kokeilun
aikana neuvoa asiakkaitamme uuteen lähestymistapaan. Toivottavasti chat
rohkaisisi uusia asiakkaita yhteydenottoon, toteaa Iisalmen maaseutujohtaja Eero
Pulkkinen.
Chatalustan kuntien nettisivujen kautta käytettävälle palvelulle
tuottaa Smilee Oy. Kuuden kuukauden kokeilujakson jälkeen maaseutupalvelut
tekevät itsenäiset päätökset palvelun tarjoamisen jatkamisesta.
Pilotti on Palvelu tulevaisuuteen: eMaaseutu –hankkeen
rahoittama kokeilu, joka on Pohjois-Savossa ainutlaatuinen yhdistäessään koko
maakunnan kattavan asiakaspalvelun ja mahdollistaessaan kolmen itsenäisen
yksikön tekemään entistäkin tiiviimpää yhteistyötä asiakaspalvelun
järjestämisen osalta.
Yhteiseen chat-palveluun pääsee kunkin toiminta-alueen kautta osoitteista:
maaseutupalvelu.siilinjarvi.fi
http://iisalmi.fi/Suomeksi/Palvelut/Lomitus--ja-maaseutupalvelut/Maaseutupalvelut
http://www.kiuruvesi.fi/Suomeksi/Palvelut/Maatalous
Nilakan
kunnat loikkaavat maakunnan digikärkeen
Asiakaspalvelun
välineiksi videoyhteys ja chat
Nilakan
kunnissa käynnistyy marraskuun alussa virtuaalinen virastoasioinnin
pilotti. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että kuntalaisten
mahdollisuus asiointiin monipuolistuu ja helpottuu: kaikkia asioita
ei tarvitse lähteä toimittamaan kunnantalolle tai virkamiehen tykö,
vaan avuksi otetaan chat ja videoyhteys netin kautta.
Pilotin
aikana chatia ja videoyhteyttä testataan useiden toimialueiden ja
työntekijöiden kesken Keitelellä, Pielavedellä, Tervossa ja
Vesannolla. Kunta voi tarjota esimerkiksi vaihteen nopeisiin
kysymyksiin vastauksia puhelimen sijasta chatin tekstiruudulla,
rakennustarkastaja voi jo luonnosvaiheessa käydä
toispaikkakuntalaisen rakennusluvan hakijan kanssa hakemusta läpi
videoruudulla ja opettaja voi tavata vanhempia myös
videovälitteisesti.
Valtakunnallisesti
merkittävä osio pilottikokeilua on virtuaalikirjasto, jossa neljän
kunnan kirjastovirkailijat palvelevat jatkossa myös naapurikuntien
asiakkaita chat- ja videovälinein – vastaavaa mallia ei ole
käytössä missään Suomessa.
Nilakan
kuntien virtuaaliasiointipilotti on Palvelu tulevaisuuteen: eMaaseutu
–hankkeen rahoittama kokeilu, joka on Pohjois-Savossa
ainutlaatuinen. Laaja-alaista chat- ja videoasiointipalvelua on vielä
niukasti tarjolla Suomen kuntakentässä: tavallisempaa on, että
asiakaspalveluun valjastetaan joko chat tai video.
- Parempaa ja
saavutettavampaa palvelua samoilla resursseilla, muotoilee Tervon
kunnanjohtaja Petteri Ristikangas kokeilun tavoitteiksi.
Palvelualustan
kuntien nettisivujen kautta käytettävälle palvelulle tarjoaa
Siilinjärvellä ja pääkaupunkiseudulla toimiva VideoVisit Oy,
jolla on monipuolinen palvelutarjonta videoasiointiin. Kuuden
kuukauden kokeilujakson jälkeen kunnat tekevät itsenäiset
päätökset virtuaalipalvelun tarjoamisen jatkamisesta.
On upeaa, että maakunnassamme on tällainen rohkea nelikko, joka
lähtee raivaamaan tietä ja näyttämään suuntaa myös muille
kunnille, toteaa eMaaseutu –hankkeen viestintäpäällikkö Minna
Jaakkola.
Kunnista
tiedotetaan syksyn aikana pilottiin valittavista palveluista. Myös
kuntalaisille järjestetään käyttöönottoneuvontapäiviä
osaamisen ja rohkeuden lisäämiseksi uutta palvelutapaa kohtaan.
Kaavilla kotihoidon reittisuunnittelussa hyödynnetään
digitalisaatiota
Hoivatyö mielletään usein käsityöläisammatiksi:
perustyötä tehdään ilman sen kummempia teknisiä laitteita.
Kotihoidon taustalla jyllää kuitenkin jo muutamissa
kunnissa koneäly. Optimointi, joka ihmistä tehokkaammin pystyy määrittelemään
kuhunkin työvuoroon ja kullekin työntekijälle optimaaliset reitit
kotihoitoasiakkaiden luona käymiseen ja hoidon suorittamiseen mahdollisimman
laadukkaasti.
Usein optimoinnin tuloksena kotihoidon
henkilöresurssia on saatu pienenemään, kun käynnit on suunniteltu tasaisemmin
pitkin päivää, ruuhkahuippuja leikaten. Myös asiakkaiden luona vietetty aika on
hyvän reittisuunnittelun ansiosta kasvanut.
Pohjois-Savossa kolme kuntaa, Kaavi, Rautavaara ja
Tuusniemi, ovat ottaneet käyttöön optimoinnin. Kaavin sosiaalijohtaja Heli
Pärnänen kertoo, miksi muutokseen ryhdyttiin.
- Halusimme
kehittää kotihoidon toimintaa. Meillä oli tarve organisoida työtä uudelleen,
optimoida hoitotyöhön käytetty aika sekä luoda logistisesti
tarkoituksenmukaisempia reitityksiä. Myös henkilöstöresurssien kohdentaminen
työvuoroissa asiakkaiden tarpeiden mukaisesti oli tavoitteena.
Käytännössä optimointiohjelmistoon on syötetty
asiakkuudet ja asiakastiedot, hoitoajat, hoidon sisältö, hoitajan koulutustaso
ja muita työhön liittyviä muuttujia. Ohjelmistosta ajetaan reittilistat
päivittäin ja sitä pidetään ajan tasalla koko ajan päivittämällä muuttuneita
tietoja asiakaskunnassa ja vaikkapa henkilöstössä. Lähes koko kotihoidon
henkilöstö on opetellut ohjelman käytön.
- Työn
organisointi on parantunut ja ajankäyttö hoitotyöhön tehostunut.
Henkilöstömitoituksen tarkastelu suhteessa asiakastarpeisiin on helpottunut,
Pärnänen summaa kokemuksia kuluneelta kahdelta vuodelta.
Ohjelmiston käyttöönotto ei vaatinut erityisiä
laiteinvestointeja tai henkilöstön laajamittaista koulutusta.
- Perustaidot
tietotekniikan käytössä riittävät. Optimoinnin omaksuminen on vaatinut enemmän
”päänsisäistä” muutosta kuin uuden tekniikan opettelua. Haasteellisinta on
ollut uusien toimintatapojen omaksuminen, Pärnänen sanoo.
Digitalisaatiolle tyypillistä on haastaa meitä
näkemään tuttu työ uusin silmin, uudesta näkökulmasta.
- Alun muutosvastarinnan jälkeen optimointi on
koettu henkilöstössä hyvänä. Asiakkaille se on näkynyt siten, että ohjelma optimoi
työntekijän samoille asiakkaille ja hoidon taso voidaan paremmin varmistaa.
Ohjelma varmistaa, että asiakas saa sovitun palvelun, Pärnänen päättää ja
rohkaisee myös muita kuntia kokeilemaan optimointia.
Minna Rytkönen luo uutta liiketoimintamallia maaseudulle:
Verkkokauppa maalla, asiakkaat
kaupungeissa
Minna Rytkönen on Helmihatun yrittäjä.
Maaseudulla on toiveissa ollut jo pitkään, että kehittyvät
tietoliikenneyhteydet mahdollistaisivat uudenlaisen liiketoiminnan ja
erilaisten yritysten perustamisen. Aika harva yrittäjä on kuitenkaan vielä
mullistanut toiminta-ajatustaan parantuneiden yhteyksien turvin.
Minna Rytkönen on yksi uuden ajan suunnannäyttäjistä. Vajaa
vuosi sitten hän osti Helmihattu-yrityksen liiketoiminnan: varaston, tuotenimen,
verkkokaupan ja valmiin asiakaspohjan - ja siirsi yrityksen kotipaikan
Etelä-Suomesta Pohjois-Savoon. Kivijalkamyymälä palvelee Tervon torin laidalla,
verkkokauppa palvelee kaikkialle kaiken aikaa.
-
Ei minun liiketoiminnalleni olisi mitään hyötyä
siitä, että varasto sijaitsisi Etelä-Suomessa. Päinvastoin täällä on
huomattavasti halvemmat vuokrat kuin etelässä; täällä toimiminen on siis
pelkkää säästöä, Minna Rytkönen nauraa.
Vaikka liike sijoittuu maaseudulle, tyypillinen
verkkokauppa-asiakas on keski-ikäinen, koruja harrastava eteläsuomalainen
nainen. Rytkönen ei näe ristiriitaa toimipaikan ja asiakkaiden sijainnin
välillä.
-
Sen verran ne tietoliikenneyhteydet toimivat jo
joka paikassa, että verkkokaupan pyörittäminen kyllä onnistuu. Ei asiakkaat
verkossa ole kiinnostuneita siitä, missä fyysinen yritys sijaitsee. Ihan
toisiin asioihin asiakkaat kiinnittävät huomionsa. Ja joka tapauksessa
verkkokauppaostokset toimitettaisiin postin välityksellä, Rytkönen summaa.
Rytkönen edustaa sitä pientä vähemmistöä, joka on lähtenyt
maaseudulla rakentamaan uudenlaista yrittäjyyttä verkkoon ja joka haluaa
taistella sitä käsitystä vastaan, etteikö maaseudulla voisi yrittää ja
innovoida uusia toimintatapoja. Rytkönen murtaa myös myytin siitä, että
asiakaspalvelu verkossa olisi jotenkin vähemmän henkilökohtaista.
-
On tärkeää, että minulla on verkossakin kasvot.
Yritykseni ei ole mikään anonyymi Helmihattu, vaan viesteihin vastaan minä,
Minna. Asiakkailta tulee tilausten yhteydessä paljon palautetta, kiitoksia,
terveisiä ja kyselyjä, joten vaikka en fyysisesti heitä kohtaakaan, ei tunnu
ollenkaan sille, että olisin jotenkin vailla kontakteja asiakkaisiini.
Rytkösellä on kokemusta myös siivous- ja autoalan
yrityksistä: hänen mielestään verkkokauppayrittäjyys ja perinteisempi yrittäjyys
eroavat toisistaan jonkin verran.
-
Verkkokauppani valtti on nopea palvelu:
viimeistään tilausta seuraavana päivänä toimitusten on lähdettävä. Siksipä
katson usein yölläkin tilauksia ja mietin, mitä aamulla on laitettava postiin.
Verkkokaupan ja nettisivujen ylläpitämiseen ja markkinointiin saa upotettua
järjettömän määrän tunteja, se työ ei lopu koskaan. Se on ihan erilaista kuin
siivousyrittäjänä mennä päivän töiden jälkeen kotiin ja jättää työt pois
mielestään, vähän kuin palkkatyöläisenä.
Rytkönen on verkkokauppiaana vasta taipaleen alussa, mutta
toivoo, että jonain päivänä saisi elantonsa puhtaasti korumyynnistä ja –valmistuksesta.
Koska verkkokauppa-ala kehittyy nopeasti, on Rytköselle tärkeää myös
benchmarkata kilpailijoiden tekemisiä ja seurata alaa.
-
Itse olen yrityskaupan jälkeen lisännyt
sivuilleni mm. Paytrailin, jonka avulla ostosuoritus tapahtuu välittömästi.
Koin vanhanaikaisena ja kankeana laittaa sähköpostilla laskun tilauksen
tehneelle asiakkaalle ja vasta tilitapahtuman jälkeen postittaa tuotteet.
Uskon, että tämä kehitysaskel verkkokaupassa vaikutti myös siihen, että moni
vanhoista asiakkaista sitoutui yhä vankemmin minun liikkeeseeni; helpottaahan
se myös heidän asioimistaan.
Uutta oppia saadakseen Rytkönen
onkin ilmoittautunut muun muassa Savon Yrittäjien Yritys oppii ja menestyy
–hankkeen verkkokauppakoulutuksiin.
-
Ei näillä leveysasteilla juuri verkkokauppiaita
ole, eikä minullakaan ole oikeastaan minkäänlaista verkostoa verkkokauppiaista,
joiden kanssa voisi vaihtaa kokemuksia tai saada uusia näkökulmia omaan
tekemiseen. Kilpailijoiden sivuilla kyllä vierailen ahkerasti ja mietin, mikä
toimii, mitä minäkin haluaisin tehdä ja mitä minulta ei vielä löydy.
Koulutuksista Rytkönen toivookin
saavansa suoraa palautetta omaan tekemiseensä.
Kyllä tässä opetellessa menee monta kertaa sormi
suuhun. On helpottavaa, kun joku näyttää kädestä pitäen, että tee noin. Myös
esimerkiksi facebook-markkinoinnista ja hakukoneoptimoinnista haluan oppia
lisää. Markkinoinnissa olisi tärkeää löytää se oma ääni, joka nousisi
markkinointitulvasta juuri sen oman kohderyhmän uutisvirtaan,
Rytkönen summaa.
Videovälitteinen valmennuspilotti omaishoitajille starttaa
TULE AVAAMAAN UUSI OVI!
- VALMENNUS POHJOIS-SAVON OMAISHOITAJILLE
Kuopion
Seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry, Palvelu tulevaisuuteen: eMaaseutu-hanke ja
Kuopion kansalaisopisto järjestävät yhteistyössä eOvet-valmennuksen omaistaan
hoitaville. Kuvallisella etäyhteydellä toteutettavaan ryhmään voi
osallistua kotoa omalta tietokoneelta. Verkkovalmennus sopii erityisesti omaishoitajille,
joille ryhmiin osallistuminen on vaikeaa esimerkiksi hankalien
liikenneyhteyksien, ansiotyön tai hoidettavan toimintakyvyn vuoksi. Ovet-valmennus
on Omaishoitajat ja läheiset – liiton kehittämä omaishoitajien valmennusmalli,
jonka tavoitteena on omaishoitajien vahvuuksien tukeminen ja uusien
voimavarojen löytäminen yhdessä toisten omaishoitajien kanssa.
Valmennukseen
sisältyy kuusi osallistumiskertaa, joilla käsitellään omaishoitajuutta, yhteiskunnan
palveluja, hoivatyön perusteita, muutoksen kohtaamista, vertaistukea ja
omaishoitajan hyvinvointia. Valmennus on tarkoitettu kaikille sairasta tai
vammautunutta läheistään hoitaville, eikä edellytä omaishoidon tuen piiriin
kuulumista tai yhdistyksen jäsenyyttä. Valmennus sopii erityisesti
omaishoitotilanteen varhaisvaiheeseen. Verkkovalmennus Pohjois-Savossa on
omaishoitajille ainutlaatuinen kokeilu, jonka tavoitteena on testata käyttäjien
valmiuksia, teknisiä edellytyksiä sekä uuden opetustavan soveltuvuutta
omaishoitajien kohderyhmälle.
Ajankohta: Perjantait 7.10., 14.10., 28.10., 11.11., 25.11. ja 9.12.2016 klo
12-14
Paikka: Etäyhteys tietokoneen välityksellä em. aikoina. Luennoitsijan
osuudet taltioidaan aikariippumatonta käyttöä varten.
Osallistuminen:
Ilmoittaudu valmennukseen
30.9.2016 mennessä yhteyshenkilölle, tiedot alla. Ryhmän koko on 8-10 henkilöä
ja paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Osallistujat
saavat tarkemmat ohjeet ilmoittautumisen jälkeen. Osallistumiseen tarvitset tietokoneen,
web-kameran ja kuulokemikrofonin sekä toimivan tietoliikenneyhteyden. Palvelu
tulevaisuuteen: eMaaseutu-hanke järjestää tarvittaessa lainaan web-kameran ja
kuulokemikrofonin.
Valmennuksen
yhteyshenkilö:
Johanna Nikonen, puh.
050 494 1575, sähköposti johanna.nikonen@kuopionomaishoitajat.fi
TULE ROHKEASTI MUKAAN
PILOTTIRYHMÄÄN AVAAMAAN UUSIA OVIA MYÖS MUILLE!
Terveyspalvelut saavat eniten moitteita kuntalaisilta
Pohjois-Savossa
Pohjoissavolaisten kuntien palvelujen toimivuutta ja niiden
sähköistä kehittämistarvetta kartoittanut kuntalaiskysely kirvoitti eniten
kriittistä palautetta terveyspalvelujen osalta. Kysymykseen, mitkä kuntien
palveluista ovat tällä hetkellä hankalasti käytettäviä tai huonosti
saavutettavissa, 31 % vastaajista nimesi terveyspalvelut. Erityisen huonosti
toimivina pidettiin yhteyden saamista terveyskeskukseen (puhelintuntikäytännöt
ja takaisinsoitto) sekä ajanvarauskäytäntöä.
Toiseksi heikoimmin saatavana pidettiin kauas karanneita
TE-keskuksen / työvoimatoimiston palveluita. Kulttuuri- ja vapaa-ajan harrastetarjontaa
pidettiin kunnissa liian vähäisenä; parannuksena toivottiin mm. virtuaalisten,
videovälitteisten sisältötuotantojen käynnistämistä, jolloin myös kuntataajamien
ulkopuolelle saataisiin järjestymään uutta harrastustoimintaa.
Neljännen sijan huonosti toimivista palveluista sai kuntien kotisivut. Sivut
koetaan vaikeasti käytettävinä, sisältävät vanhentuneita tietoja ja asiat
löytyvät liian monen klikkauksen takaa. Kuntalaiset toivoivat chat-työkalun
esiin ponnahtamista silloin, kun omaehtoinen tiedonhaku ei nettisivuilta
onnistu. Myös kuntien sivujen mobiilikäytettävyyttä vastaajat pitivät
heikkoina.
Uusien sähköisten työkalujen käyttöönottoon on kyselyn
perusteella suuri tarve: 60% vastanneista haluaisi varata aikoja
terveyskeskukseen ja hammashoitoon omalta laitteelta sähköistä ajanvarausta
hyödyntäen. 39% vastanneista uskoisi videoyhteyden sopivan hyvin
terveydenhoidon käytäntöihin osana nykyaikaista lääkärin tai sairaanhoitajan konsultaatiota
ja tutkimusta.
Chat-työkalua kuntalaiset haluaisivat käyttää osana nopeita
neuvontatarpeita, esimerkiksi silloin ”kun kuntalainen harimoi kunnan
nettisivuilla”.
Palveluiden sähköistämistoiveissa eniten toivottiin
parannusta heikkoihin tietoliikenneyhteyksiin: avoimissa vastauksissa tuotiin
painokkaasti esille, että tämänhetkiset yhteydet eivät kaikin paikoin
mahdollista laadukasta sähköisten palvelujen käyttöä. Toisaalta vastauksissa
kannettiin huolta myös siitä, että henkilökohtaista palvelua tarvitaan
jatkossakin sähköisten rinnalla.
Myös sähköisten lomakkeiden ja hakuprosessien kehittämistä
toivottiin vastauksissa yleisesti: ”Postissa takaisin toimitettava paperilomake
tai kunnan lähinnä mainonnallinen fb-profiili eivät ole vielä kovin kummoisia
sähköisiä palveluja.”
Osassa vastauksissa tuotiin esille myös epäsuhtaa
palveluiden sähköistämisasteen välillä: yksityiset yritykset ovat opettaneet
kuntalaisia käyttämään sujuvasti verkkokauppoja ja varauspalveluja, mutta
julkisia palveluja hoidetaan usein manuaalisesti puhelimella ja tapaamalla –
mm. terveydenhoidon palveluihin toivottiin lisää kommunikointia sähköpostia
hyödyntäen. ”Mitä hitsiä täällä laahataan muun maailman jäljessä?”, kysyi yksi
vastaajista.
Vastaajat kokivat, että palveluntarjoajan lisäksi
erityisesti kansalaisopistoilla pitäisi olla rooli sähköisten palveluiden
käytön opastamisessa.
Tyytyväisimpiä kuntien nykyisistä palveluista oltiin
liikunta- sekä päivähoito- ja koulutuspalveluihin. Kyselyyn vastasi toukokuun
aikana 250 pohjoissavolaista. Eniten vastauksia annettiin Lapinlahdelta,
Siilinjärveltä ja Vieremältä. Rautavaaralta ei tullut yhtään vastausta
kyselyyn. Aktiivisimmin kyselyyn vastasivat 40-49-vuotiaat.
Kyselyn tuotti Palvelu tulevaisuuteen: eMaaseutu –hanke,
jonka tavoitteena on edistää digitalisaatiota Pohjois-Savossa. Tuloksia
käytetään hyväksi kuntien palveluiden sähköistämistyössä. Vastanneiden kesken
arvottiin yksi älypuhelin, jonka arvonnassa voitti Jonna Korhonen Tervosta.


Digi-ikäisten foorumi
on uusi kohtaamispaikka varttuneille tervolaisille

Tervon vanhusneuvosto sekä paikkakunnan toimijat terveyskeskuksesta seurakuntaan ja yhdistyksiin ovat olleet aktiivisia uuden digitaalisen kohtaamispaikan aikaansaamisessa.
Tervon vanhusneuvoston aloitteesta tervolaisille ikääntyville on rakennettu
uusi virtuaalinen tiedonvälityskanava ja kohtaamispaikka: Tervon digi-ikäiset.
Facebookiin luodun ryhmän tarkoituksena on lisätä ikääntyvien välistä
yhteydenpitoa, aktivoida yhteisten ja ajankohtaisten asioiden esiin nostamiseen
sekä helpottaa viestin- ja tiedonvälitystä erilaisten toimijoiden välillä.
Facebook-sivun löytää osoitteesta www.tinyurl.com/tervondigi.
Ryhmän jäsenyyttä voi pyytää tervolainen ikääntynyt tai
vaikkapa tervolaisen ikääntyneen omainen, joka on kiinnostunut kunnassa
käytävästä keskustelusta, palvelutarjonnasta ja ajankohtaisista asioista.
Iäkkäiden ryhmäläisten ajatustenvaihdon lisäksi ryhmässä tiedotetaan mm.
kunnassa toimivien yhdistysten ja järjestöjen asioista, kunnan ja seurakunnan tapahtumista
ja palveluista sekä mm. terveyskeskuksen ja kotipalvelun ajankohtaisista
asioista. Kanava ei ole kuitenkaan viranomaisten virallinen tiedotuskanava.
Facebook-ryhmä luotiin toukokuun alussa Palvelu tulevaisuuteen:
eMaaseutu –hankkeen työntekijöiden avustamana: hankkeen tavoitteena on avustaa
sellaisten teknisten työkalujen käyttöönotossa, jotka lisäävät arjen sujumista
maaseudulla. Tässä perustamistilaisuudessa sovittiin, millaisia asioita
sivustolla on tarkoitus julkaista, ketkä toimivat sivun aktiivisina
ylläpitäjinä ja keitä on tarkoitus kutsua ja aktivoida ryhmään mukaan. Lisäksi
tilaisuudessa käytiin lyhyesti läpi sosiaalisen median periaatteita ja siellä
toimimisen edellytyksiä.
Varsinainen käyttäjäkoulutus kohderyhmälle järjestetään 6.9.
klo 9 Tervon kunnantalolla. Tähän koulutustilaisuuteen ovat tervetulleita
kaikki, jotka olisivat halukkaita osallistumaan varttuneiden keskusteluryhmän
toimintaan. Koulutus on maksutonta.
Sivun käyttämisestä ei synny käyttäjälle kustannuksia. Sivun
käyttämisen toivotaan helpottavan tiedottamista, aktivoivan ja tuottavan lisää
sisältöä ikääntyvien elämään sekä kannustavan myös omaehtoiseen seurusteluun ja
mielipiteiden vaihtoon uusilla, digitaalisilla välineillä, joiden omaksuminen
mahdollisesti madaltaa kynnystä käyttää ja tutustua myös muihin tarjolla
oleviin sähköisiin palveluihin. Sivun kautta uudet käyttäjät voivat saada myös
vertaistukea kokeneemmilta uusien viestintävälineiden omaksumiseen.
Jatkossa sivustolla on tarkoitus ottaa peruspäivitysten ja artikkelilinkkien
lisäksi käyttöön mahdollisuus mm. streamata sivustolle livevideota yhteisistä
tilaisuuksista niille henkilöille, jotka eivät pääse osallistumaan
tapahtumapaikalle. Tervon luomasta virtuaalisesta mallista ovat olleet
kiinnostuneet jo useat muut kunnat ja Palvelu tulevaisuuteen: eMaaseutu –hanke
jatkaa virtuaalisten kohtaamispaikkojen työstämistä myös muiden kuntien
tarpeisiin.
Kysely sähköisistä palveluista pohjoissavolaisille
Kuntien digitalisaatioponnistusten tueksi on laadittu
sähköinen kysely kuntalaisille, jossa pyydetään palautetta olemassa olevien
palvelujen toimivuudesta sekä kysytään millä laitteilla ja mitä palveluita
kuntalaiset haluaisivat jatkossa käyttää netin kautta.
Kysely liittyy kuntien tarpeeseen tuottaa sähköisiä
palveluita, jotka ovat kuntalaisen käytettävissä ajasta ja paikasta
riippumatta. Samalla kun palvelujen saatavuutta kehitetään etsitään
sähköistämisestä ratkaisuja pitkien matkojen, ikääntymisen ja talouspaineiden
asettamiin haasteisiin.
Palvelu tulevaisuuteen: eMaaseutu –hanke on kuntien
toiveesta julkaissut kyselyn kaikille Pohjois-Savon kuntalaisille. Kyselyllä
kerätään tietoa kuntien palveluista, niiden saatavuudesta, käyttökokemuksista
ja mahdollisista käyttövaikeuksista.
Samalla kerätään kokemuksia uusista asiakaspalvelun
tavoista, kuten videoyhteyden ja chatin käytöstä. Kuntalaisilta pyydetään
ideoita palvelujen kehittämiseen sekä kartoitetaan, millaiset laitteet ja
käyttöliittymät ovat tuttuja palveluiden etäkäytössä.
Kyselyssä sivutaan myös sitä, miten kuntalaiset odottavat
muiden palveluntarjoajien kehittävän palvelujaan jatkossa. Käyttäisitkö sinä
enemmän paikallisten yrittäjien tai harrastustoimijoiden palveluita, jos niiden
piiriin pääsisi myös sähköisen ajanvarauksen, verkkokaupan tai
vuorovaikutteisen videoyhteyden välityksellä?
Kyselyyn toivotaan runsaasti vastauksia: niistä kootaan
kuntakohtaiset yhteenvedot kehittämisen tueksi. Palvelu tulevaisuuteen:
eMaaseutu –hanke auttaa kuntia käynnistämään sähköisten palveluiden kehittämisen
ja pilotoinnin.
Kysely on avoinna osoitteessa http://tinyurl.com/kuntalaiskysely
toukokuun loppuun saakka. Yhteystietonsa jättäneiden kesken arvotaan kyselyn
päätyttyä älypuhelin.
Heprean kielikursseihin erikoistunut heinäveteläinen yritys:
”15 vuotta sitten työmme olisi ollut science fictionia”
Yritys, joka tarjoaa heprean kielen opetuspalveluja Suomen
Heinävedeltä käsin, olisi suorastaan pulassa ilman tämän päivän digitaalisia työkaluja,
joilla materiaalit ovat jaettavissa ja asiakkaat saavutettavissa
maantieteellisistä rajoista ja välimatkoista piittaamatta.
Tähän perustuu heinäveteläisen pariskunnan, Lea Lyytikäisen
ja Itzhak Gamzun, yritysidea: tarjota asiantuntijuutta valtakunnan laajuisesti
digitaalisilla välineillä ja mullistaa myös käsityksiä opiskelutavoista.
- Pitkään esimerkiksi kansalaisopistoissa on ollut
vallalla käsitys, että opiston oma opettaja järjestää opetusta ryhmälle joka
käynnistyy syyskuussa ja päättyy joulukuussa. Nyt näistä muuttujista voidaan
vapautua ja tarjota kuntalaisille yhä monipuolisempia mahdollisuuksia oppia,
Lyytikäinen sanoo.
Lyytikäisen esimerkkitapauksessa kansalaisopiston rooli on
välittää alueensa kuntalaisille tietoa mahdollisuudesta opiskella vaikkapa
hepreaa verkkokurssilla. Jos opintojen käynnistyminen vaatisi kahdeksan hengen
lähiopetusryhmän pienessä savolaisessa kunnissa, voisi kurssin toteutuminen
olla haastavaa.
Digiaikana on kuitenkin mahdollista, että kansalaisopisto
ostaa yritykseltä koulutusta, jonka hinta määräytyy kurssille ilmoittautuvien
opiskelijoiden määrän mukaan. Opiskelija voi sitten itse päättää, milloin
aloittaa opinnot ja milloin suorittaa ne: oppimateriaalit ovat saatavissa
verkosta nonstoppina ja vuorokauden ympäri.
Silti itsenäiseen opiskeluun on mahdollisuus liittää myös
live session –tyylisiä kontaktijaksoja tai vaikkapa aloitusistuntoja, jossa
opiskelijoita voidaan niin halutessa ryhmäyttää: sijaitsevatpa he sitten
Ivalossa tai Nurmijärvellä.
Heinäveteläinen yrittäjäpariskunta onkin oman heprean
asiantuntijuudensa lisäksi erityisen kiinnostunut digioppimisen ja –opettamisen
mahdollisuuksista.
Palvelu tulevaisuuteen: eMaaseutu –hankkeen avulla on
mahdollisuus saada teknistä tukea pilottiaihioihin, joissa kokeillaan
uudenlaisia toimintatapoja eri toimialoilla. Ikkuna Hepreaan –yritys ja
eMaaseutu-hanke ovat aloittaneet maaliskuun alussa yhteistyön, kahden maan ja
kulttuurin välisen oppimisen edistämiseksi uusin tavoin ja samalla opetuskäytäntöjä
digitaalisesti uudistaen Suomessa.