Chat maaseutupalveluiden yhteiseksi työkaluksi

2017-02-24
Koko Pohjois-Savon kattavissa maaseutupalveluissa otetaan maaliskuun alussa käyttöön chatasiakaspalvelu entisten palveluväylien rinnalle. Käytännössä muutos tarkoittaa sitä, että kymmenen maaseutupalveluiden työntekijää kolmen toiminta-alueen sisällä yhdistävät asiakaspalveluaan: tukihakuchatiin tulleisiin asiakaskyselyihin voi vastata maaseutupalvelujen asiantuntija miltä toiminta-alueelta tahansa.

Chatilla halutaan tarjota maaseutupalvelujen asiakkaille matalan kynnyksen väline asiointiin: kuntalaisten mahdollisuus asiointiin monipuolistuu ja helpottuu. Chatiin luontevasti istuvat nopeat, lyhyet kysymykset, jotka eivät sisällä henkilökohtaisten tietojen käsittelyä.

Kokeilu on pilotti, jossa uusi työväline lisää palvelujen saavutettavuutta sekä maaseutupalvelujen keskinäistä yhteistyötä uuden työkalun avulla. Samaan asiakaspalveluun ohjaudutaan nyt kolmen isäntäkunnan nettisivustolta: chat-ruutu pompahtaa palvelemaan asiakkaita isäntäkuntien Siilinjärven, Iisalmen ja Kiuruveden sivuilta. Jatkossa vaikkapa Varkauden asiakasta voidaan palvella Kiuruvedeltä käsin.

-     -  Meillä on hyvin realistiset tavoitteet tälle kokeilulle. Chat on yhteydenoton välineenä vielä aika uusi: aiomme kokeilun aikana neuvoa asiakkaitamme uuteen lähestymistapaan. Toivottavasti chat rohkaisisi uusia asiakkaita yhteydenottoon, toteaa Iisalmen maaseutujohtaja Eero Pulkkinen.

Chatalustan kuntien nettisivujen kautta käytettävälle palvelulle tuottaa Smilee Oy. Kuuden kuukauden kokeilujakson jälkeen maaseutupalvelut tekevät itsenäiset päätökset palvelun tarjoamisen jatkamisesta.

Pilotti on Palvelu tulevaisuuteen: eMaaseutu –hankkeen rahoittama kokeilu, joka on Pohjois-Savossa ainutlaatuinen yhdistäessään koko maakunnan kattavan asiakaspalvelun ja mahdollistaessaan kolmen itsenäisen yksikön tekemään entistäkin tiiviimpää yhteistyötä asiakaspalvelun järjestämisen osalta.

Yhteiseen chat-palveluun pääsee kunkin toiminta-alueen kautta osoitteista:
maaseutupalvelu.siilinjarvi.fi

http://iisalmi.fi/Suomeksi/Palvelut/Lomitus--ja-maaseutupalvelut/Maaseutupalvelut  

http://www.kiuruvesi.fi/Suomeksi/Palvelut/Maatalous

 

 

 

 

 

 

                                            

Nilakan kunnat loikkaavat maakunnan digikärkeen

Asiakaspalvelun välineiksi videoyhteys ja chat

08 - ePankki - 02

Nilakan kunnissa käynnistyy marraskuun alussa virtuaalinen virastoasioinnin pilotti. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että kuntalaisten mahdollisuus asiointiin monipuolistuu ja helpottuu: kaikkia asioita ei tarvitse lähteä toimittamaan kunnantalolle tai virkamiehen tykö, vaan avuksi otetaan chat ja videoyhteys netin kautta.

Pilotin aikana chatia ja videoyhteyttä testataan useiden toimialueiden ja työntekijöiden kesken Keitelellä, Pielavedellä, Tervossa ja Vesannolla. Kunta voi tarjota esimerkiksi vaihteen nopeisiin kysymyksiin vastauksia puhelimen sijasta chatin tekstiruudulla, rakennustarkastaja voi jo luonnosvaiheessa käydä toispaikkakuntalaisen rakennusluvan hakijan kanssa hakemusta läpi videoruudulla ja opettaja voi tavata vanhempia myös videovälitteisesti.

Valtakunnallisesti merkittävä osio pilottikokeilua on virtuaalikirjasto, jossa neljän kunnan kirjastovirkailijat palvelevat jatkossa myös naapurikuntien asiakkaita chat- ja videovälinein – vastaavaa mallia ei ole käytössä missään Suomessa.

Nilakan kuntien virtuaaliasiointipilotti on Palvelu tulevaisuuteen: eMaaseutu –hankkeen rahoittama kokeilu, joka on Pohjois-Savossa ainutlaatuinen. Laaja-alaista chat- ja videoasiointipalvelua on vielä niukasti tarjolla Suomen kuntakentässä: tavallisempaa on, että asiakaspalveluun valjastetaan joko chat tai video.

- Parempaa ja saavutettavampaa palvelua samoilla resursseilla, muotoilee Tervon kunnanjohtaja Petteri Ristikangas kokeilun tavoitteiksi.

Palvelualustan kuntien nettisivujen kautta käytettävälle palvelulle tarjoaa Siilinjärvellä ja pääkaupunkiseudulla toimiva VideoVisit Oy, jolla on monipuolinen palvelutarjonta videoasiointiin. Kuuden kuukauden kokeilujakson jälkeen kunnat tekevät itsenäiset päätökset virtuaalipalvelun tarjoamisen jatkamisesta.

 On upeaa, että maakunnassamme on tällainen rohkea nelikko, joka lähtee raivaamaan tietä ja näyttämään suuntaa myös muille kunnille, toteaa eMaaseutu –hankkeen viestintäpäällikkö Minna Jaakkola.

Kunnista tiedotetaan syksyn aikana pilottiin valittavista palveluista. Myös kuntalaisille järjestetään käyttöönottoneuvontapäiviä osaamisen ja rohkeuden lisäämiseksi uutta palvelutapaa kohtaan.


Kaavilla kotihoidon reittisuunnittelussa hyödynnetään digitalisaatiota

optimointi2

Hoivatyö mielletään usein käsityöläisammatiksi: perustyötä tehdään ilman sen kummempia teknisiä laitteita.

Kotihoidon taustalla jyllää kuitenkin jo muutamissa kunnissa koneäly. Optimointi, joka ihmistä tehokkaammin pystyy määrittelemään kuhunkin työvuoroon ja kullekin työntekijälle optimaaliset reitit kotihoitoasiakkaiden luona käymiseen ja hoidon suorittamiseen mahdollisimman laadukkaasti.

Usein optimoinnin tuloksena kotihoidon henkilöresurssia on saatu pienenemään, kun käynnit on suunniteltu tasaisemmin pitkin päivää, ruuhkahuippuja leikaten. Myös asiakkaiden luona vietetty aika on hyvän reittisuunnittelun ansiosta kasvanut.

Pohjois-Savossa kolme kuntaa, Kaavi, Rautavaara ja Tuusniemi, ovat ottaneet käyttöön optimoinnin. Kaavin sosiaalijohtaja Heli Pärnänen kertoo, miksi muutokseen ryhdyttiin.

 - Halusimme kehittää kotihoidon toimintaa. Meillä oli tarve organisoida työtä uudelleen, optimoida hoitotyöhön käytetty aika sekä luoda logistisesti tarkoituksenmukaisempia reitityksiä. Myös henkilöstöresurssien kohdentaminen työvuoroissa asiakkaiden tarpeiden mukaisesti oli tavoitteena.

Käytännössä optimointiohjelmistoon on syötetty asiakkuudet ja asiakastiedot, hoitoajat, hoidon sisältö, hoitajan koulutustaso ja muita työhön liittyviä muuttujia. Ohjelmistosta ajetaan reittilistat päivittäin ja sitä pidetään ajan tasalla koko ajan päivittämällä muuttuneita tietoja asiakaskunnassa ja vaikkapa henkilöstössä. Lähes koko kotihoidon henkilöstö on opetellut ohjelman käytön.

-  Työn organisointi on parantunut ja ajankäyttö hoitotyöhön tehostunut. Henkilöstömitoituksen tarkastelu suhteessa asiakastarpeisiin on helpottunut, Pärnänen summaa kokemuksia kuluneelta kahdelta vuodelta.

Ohjelmiston käyttöönotto ei vaatinut erityisiä laiteinvestointeja tai henkilöstön laajamittaista koulutusta.

- Perustaidot tietotekniikan käytössä riittävät. Optimoinnin omaksuminen on vaatinut enemmän ”päänsisäistä” muutosta kuin uuden tekniikan opettelua. Haasteellisinta on ollut uusien toimintatapojen omaksuminen, Pärnänen sanoo.

Digitalisaatiolle tyypillistä on haastaa meitä näkemään tuttu työ uusin silmin, uudesta näkökulmasta.

  - Alun muutosvastarinnan jälkeen optimointi on koettu henkilöstössä hyvänä.  Asiakkaille se on   näkynyt siten, että ohjelma optimoi työntekijän samoille asiakkaille ja hoidon taso voidaan paremmin varmistaa. Ohjelma varmistaa, että asiakas saa sovitun palvelun, Pärnänen päättää ja rohkaisee myös muita kuntia kokeilemaan optimointia.

optimointi1


Minna Rytkönen luo uutta liiketoimintamallia maaseudulle:

Verkkokauppa maalla, asiakkaat kaupungeissa

minnarytkönen2Minna Rytkönen on Helmihatun yrittäjä.

Maaseudulla on toiveissa ollut jo pitkään, että kehittyvät tietoliikenneyhteydet mahdollistaisivat uudenlaisen liiketoiminnan ja erilaisten yritysten perustamisen. Aika harva yrittäjä on kuitenkaan vielä mullistanut toiminta-ajatustaan parantuneiden yhteyksien turvin.

Minna Rytkönen on yksi uuden ajan suunnannäyttäjistä. Vajaa vuosi sitten hän osti Helmihattu-yrityksen liiketoiminnan: varaston, tuotenimen, verkkokaupan ja valmiin asiakaspohjan - ja siirsi yrityksen kotipaikan Etelä-Suomesta Pohjois-Savoon. Kivijalkamyymälä palvelee Tervon torin laidalla, verkkokauppa palvelee kaikkialle kaiken aikaa.

-        Ei minun liiketoiminnalleni olisi mitään hyötyä siitä, että varasto sijaitsisi Etelä-Suomessa. Päinvastoin täällä on huomattavasti halvemmat vuokrat kuin etelässä; täällä toimiminen on siis pelkkää säästöä, Minna Rytkönen nauraa.

Vaikka liike sijoittuu maaseudulle, tyypillinen verkkokauppa-asiakas on keski-ikäinen, koruja harrastava eteläsuomalainen nainen. Rytkönen ei näe ristiriitaa toimipaikan ja asiakkaiden sijainnin välillä.

-        Sen verran ne tietoliikenneyhteydet toimivat jo joka paikassa, että verkkokaupan pyörittäminen kyllä onnistuu. Ei asiakkaat verkossa ole kiinnostuneita siitä, missä fyysinen yritys sijaitsee. Ihan toisiin asioihin asiakkaat kiinnittävät huomionsa. Ja joka tapauksessa verkkokauppaostokset toimitettaisiin postin välityksellä, Rytkönen summaa.

Rytkönen edustaa sitä pientä vähemmistöä, joka on lähtenyt maaseudulla rakentamaan uudenlaista yrittäjyyttä verkkoon ja joka haluaa taistella sitä käsitystä vastaan, etteikö maaseudulla voisi yrittää ja innovoida uusia toimintatapoja. Rytkönen murtaa myös myytin siitä, että asiakaspalvelu verkossa olisi jotenkin vähemmän henkilökohtaista.

-        On tärkeää, että minulla on verkossakin kasvot. Yritykseni ei ole mikään anonyymi Helmihattu, vaan viesteihin vastaan minä, Minna. Asiakkailta tulee tilausten yhteydessä paljon palautetta, kiitoksia, terveisiä ja kyselyjä, joten vaikka en fyysisesti heitä kohtaakaan, ei tunnu ollenkaan sille, että olisin jotenkin vailla kontakteja asiakkaisiini.

Rytkösellä on kokemusta myös siivous- ja autoalan yrityksistä: hänen mielestään verkkokauppayrittäjyys ja perinteisempi yrittäjyys eroavat toisistaan jonkin verran.

-        Verkkokauppani valtti on nopea palvelu: viimeistään tilausta seuraavana päivänä toimitusten on lähdettävä. Siksipä katson usein yölläkin tilauksia ja mietin, mitä aamulla on laitettava postiin. Verkkokaupan ja nettisivujen ylläpitämiseen ja markkinointiin saa upotettua järjettömän määrän tunteja, se työ ei lopu koskaan. Se on ihan erilaista kuin siivousyrittäjänä mennä päivän töiden jälkeen kotiin ja jättää työt pois mielestään, vähän kuin palkkatyöläisenä.

Rytkönen on verkkokauppiaana vasta taipaleen alussa, mutta toivoo, että jonain päivänä saisi elantonsa puhtaasti korumyynnistä ja –valmistuksesta. Koska verkkokauppa-ala kehittyy nopeasti, on Rytköselle tärkeää myös benchmarkata kilpailijoiden tekemisiä ja seurata alaa.

-        Itse olen yrityskaupan jälkeen lisännyt sivuilleni mm. Paytrailin, jonka avulla ostosuoritus tapahtuu välittömästi. Koin vanhanaikaisena ja kankeana laittaa sähköpostilla laskun tilauksen tehneelle asiakkaalle ja vasta tilitapahtuman jälkeen postittaa tuotteet. Uskon, että tämä kehitysaskel verkkokaupassa vaikutti myös siihen, että moni vanhoista asiakkaista sitoutui yhä vankemmin minun liikkeeseeni; helpottaahan se myös heidän asioimistaan.

Uutta oppia saadakseen Rytkönen onkin ilmoittautunut muun muassa Savon Yrittäjien Yritys oppii ja menestyy –hankkeen verkkokauppakoulutuksiin.

-        Ei näillä leveysasteilla juuri verkkokauppiaita ole, eikä minullakaan ole oikeastaan minkäänlaista verkostoa verkkokauppiaista, joiden kanssa voisi vaihtaa kokemuksia tai saada uusia näkökulmia omaan tekemiseen. Kilpailijoiden sivuilla kyllä vierailen ahkerasti ja mietin, mikä toimii, mitä minäkin haluaisin tehdä ja mitä minulta ei vielä löydy.

Koulutuksista Rytkönen toivookin saavansa suoraa palautetta omaan tekemiseensä.

Kyllä tässä opetellessa menee monta kertaa sormi suuhun. On helpottavaa, kun joku näyttää kädestä pitäen, että tee noin. Myös esimerkiksi facebook-markkinoinnista ja hakukoneoptimoinnista haluan oppia lisää. Markkinoinnissa olisi tärkeää löytää se oma ääni, joka nousisi markkinointitulvasta juuri sen oman kohderyhmän uutisvirtaan, Rytkönen summaa.

Videovälitteinen valmennuspilotti omaishoitajille starttaa

Hyvinvointitelevisio

TULE AVAAMAAN UUSI OVI!

-      VALMENNUS POHJOIS-SAVON OMAISHOITAJILLE

 Kuopion Seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry, Palvelu tulevaisuuteen: eMaaseutu-hanke ja Kuopion kansalaisopisto järjestävät yhteistyössä eOvet-valmennuksen omaistaan hoitaville. Kuvallisella etäyhteydellä toteutettavaan ryhmään voi osallistua kotoa omalta tietokoneelta. Verkkovalmennus sopii erityisesti omaishoitajille, joille ryhmiin osallistuminen on vaikeaa esimerkiksi hankalien liikenneyhteyksien, ansiotyön tai hoidettavan toimintakyvyn vuoksi. Ovet-valmennus on Omaishoitajat ja läheiset – liiton kehittämä omaishoitajien valmennusmalli, jonka tavoitteena on omaishoitajien vahvuuksien tukeminen ja uusien voimavarojen löytäminen yhdessä toisten omaishoitajien kanssa.

 

Valmennukseen sisältyy kuusi osallistumiskertaa, joilla käsitellään omaishoitajuutta, yhteiskunnan palveluja, hoivatyön perusteita, muutoksen kohtaamista, vertaistukea ja omaishoitajan hyvinvointia. Valmennus on tarkoitettu kaikille sairasta tai vammautunutta läheistään hoitaville, eikä edellytä omaishoidon tuen piiriin kuulumista tai yhdistyksen jäsenyyttä. Valmennus sopii erityisesti omaishoitotilanteen varhaisvaiheeseen. Verkkovalmennus Pohjois-Savossa on omaishoitajille ainutlaatuinen kokeilu, jonka tavoitteena on testata käyttäjien valmiuksia, teknisiä edellytyksiä sekä uuden opetustavan soveltuvuutta omaishoitajien kohderyhmälle.

 

Ajankohta: Perjantait 7.10., 14.10., 28.10., 11.11., 25.11. ja 9.12.2016 klo 12-14

Paikka: Etäyhteys tietokoneen välityksellä em. aikoina. Luennoitsijan osuudet taltioidaan aikariippumatonta käyttöä varten.

Osallistuminen: Ilmoittaudu valmennukseen 30.9.2016 mennessä yhteyshenkilölle, tiedot alla. Ryhmän koko on 8-10 henkilöä ja paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Osallistujat saavat tarkemmat ohjeet ilmoittautumisen jälkeen. Osallistumiseen tarvitset tietokoneen, web-kameran ja kuulokemikrofonin sekä toimivan tietoliikenneyhteyden. Palvelu tulevaisuuteen: eMaaseutu-hanke järjestää tarvittaessa lainaan web-kameran ja kuulokemikrofonin.

Valmennuksen yhteyshenkilö:

Johanna Nikonen, puh. 050 494 1575, sähköposti johanna.nikonen@kuopionomaishoitajat.fi  

 

TULE ROHKEASTI MUKAAN PILOTTIRYHMÄÄN AVAAMAAN UUSIA OVIA MYÖS MUILLE!


Terveyspalvelut saavat eniten moitteita kuntalaisilta Pohjois-Savossa

Pohjoissavolaisten kuntien palvelujen toimivuutta ja niiden sähköistä kehittämistarvetta kartoittanut kuntalaiskysely kirvoitti eniten kriittistä palautetta terveyspalvelujen osalta. Kysymykseen, mitkä kuntien palveluista ovat tällä hetkellä hankalasti käytettäviä tai huonosti saavutettavissa, 31 % vastaajista nimesi terveyspalvelut. Erityisen huonosti toimivina pidettiin yhteyden saamista terveyskeskukseen (puhelintuntikäytännöt ja takaisinsoitto) sekä ajanvarauskäytäntöä.

Toiseksi heikoimmin saatavana pidettiin kauas karanneita TE-keskuksen / työvoimatoimiston palveluita. Kulttuuri- ja vapaa-ajan harrastetarjontaa pidettiin kunnissa liian vähäisenä; parannuksena toivottiin mm. virtuaalisten, videovälitteisten sisältötuotantojen käynnistämistä, jolloin myös kuntataajamien ulkopuolelle saataisiin järjestymään uutta harrastustoimintaa.

Neljännen sijan huonosti toimivista palveluista sai kuntien kotisivut. Sivut koetaan vaikeasti käytettävinä, sisältävät vanhentuneita tietoja ja asiat löytyvät liian monen klikkauksen takaa. Kuntalaiset toivoivat chat-työkalun esiin ponnahtamista silloin, kun omaehtoinen tiedonhaku ei nettisivuilta onnistu. Myös kuntien sivujen mobiilikäytettävyyttä vastaajat pitivät heikkoina.

Uusien sähköisten työkalujen käyttöönottoon on kyselyn perusteella suuri tarve: 60% vastanneista haluaisi varata aikoja terveyskeskukseen ja hammashoitoon omalta laitteelta sähköistä ajanvarausta hyödyntäen. 39% vastanneista uskoisi videoyhteyden sopivan hyvin terveydenhoidon käytäntöihin osana nykyaikaista lääkärin tai sairaanhoitajan konsultaatiota ja tutkimusta.

Chat-työkalua kuntalaiset haluaisivat käyttää osana nopeita neuvontatarpeita, esimerkiksi silloin ”kun kuntalainen harimoi kunnan nettisivuilla”.

Palveluiden sähköistämistoiveissa eniten toivottiin parannusta heikkoihin tietoliikenneyhteyksiin: avoimissa vastauksissa tuotiin painokkaasti esille, että tämänhetkiset yhteydet eivät kaikin paikoin mahdollista laadukasta sähköisten palvelujen käyttöä. Toisaalta vastauksissa kannettiin huolta myös siitä, että henkilökohtaista palvelua tarvitaan jatkossakin sähköisten rinnalla.

Myös sähköisten lomakkeiden ja hakuprosessien kehittämistä toivottiin vastauksissa yleisesti: ”Postissa takaisin toimitettava paperilomake tai kunnan lähinnä mainonnallinen fb-profiili eivät ole vielä kovin kummoisia sähköisiä palveluja.”

Osassa vastauksissa tuotiin esille myös epäsuhtaa palveluiden sähköistämisasteen välillä: yksityiset yritykset ovat opettaneet kuntalaisia käyttämään sujuvasti verkkokauppoja ja varauspalveluja, mutta julkisia palveluja hoidetaan usein manuaalisesti puhelimella ja tapaamalla – mm. terveydenhoidon palveluihin toivottiin lisää kommunikointia sähköpostia hyödyntäen. ”Mitä hitsiä täällä laahataan muun maailman jäljessä?”, kysyi yksi vastaajista.

Vastaajat kokivat, että palveluntarjoajan lisäksi erityisesti kansalaisopistoilla pitäisi olla rooli sähköisten palveluiden käytön opastamisessa.

Tyytyväisimpiä kuntien nykyisistä palveluista oltiin liikunta- sekä päivähoito- ja koulutuspalveluihin. Kyselyyn vastasi toukokuun aikana 250 pohjoissavolaista. Eniten vastauksia annettiin Lapinlahdelta, Siilinjärveltä ja Vieremältä. Rautavaaralta ei tullut yhtään vastausta kyselyyn. Aktiivisimmin kyselyyn vastasivat 40-49-vuotiaat.

Kyselyn tuotti Palvelu tulevaisuuteen: eMaaseutu –hanke, jonka tavoitteena on edistää digitalisaatiota Pohjois-Savossa. Tuloksia käytetään hyväksi kuntien palveluiden sähköistämistyössä. Vastanneiden kesken arvottiin yksi älypuhelin, jonka arvonnassa voitti Jonna Korhonen Tervosta.

kuntalaiskyselyn tulokset_Page_1kuntalaiskyselyn tulokset_Page_2

Digi-ikäisten foorumi on uusi kohtaamispaikka varttuneille tervolaisille

digi-ikäsiet
Tervon vanhusneuvosto sekä paikkakunnan toimijat terveyskeskuksesta seurakuntaan ja yhdistyksiin ovat olleet aktiivisia uuden digitaalisen kohtaamispaikan aikaansaamisessa.

Tervon vanhusneuvoston aloitteesta tervolaisille ikääntyville on rakennettu uusi virtuaalinen tiedonvälityskanava ja kohtaamispaikka: Tervon digi-ikäiset. Facebookiin luodun ryhmän tarkoituksena on lisätä ikääntyvien välistä yhteydenpitoa, aktivoida yhteisten ja ajankohtaisten asioiden esiin nostamiseen sekä helpottaa viestin- ja tiedonvälitystä erilaisten toimijoiden välillä. Facebook-sivun löytää osoitteesta www.tinyurl.com/tervondigi.

Ryhmän jäsenyyttä voi pyytää tervolainen ikääntynyt tai vaikkapa tervolaisen ikääntyneen omainen, joka on kiinnostunut kunnassa käytävästä keskustelusta, palvelutarjonnasta ja ajankohtaisista asioista. Iäkkäiden ryhmäläisten ajatustenvaihdon lisäksi ryhmässä tiedotetaan mm. kunnassa toimivien yhdistysten ja järjestöjen asioista, kunnan ja seurakunnan tapahtumista ja palveluista sekä mm. terveyskeskuksen ja kotipalvelun ajankohtaisista asioista. Kanava ei ole kuitenkaan viranomaisten virallinen tiedotuskanava.

Facebook-ryhmä luotiin toukokuun alussa Palvelu tulevaisuuteen: eMaaseutu –hankkeen työntekijöiden avustamana: hankkeen tavoitteena on avustaa sellaisten teknisten työkalujen käyttöönotossa, jotka lisäävät arjen sujumista maaseudulla. Tässä perustamistilaisuudessa sovittiin, millaisia asioita sivustolla on tarkoitus julkaista, ketkä toimivat sivun aktiivisina ylläpitäjinä ja keitä on tarkoitus kutsua ja aktivoida ryhmään mukaan. Lisäksi tilaisuudessa käytiin lyhyesti läpi sosiaalisen median periaatteita ja siellä toimimisen edellytyksiä.

Varsinainen käyttäjäkoulutus kohderyhmälle järjestetään 6.9. klo 9 Tervon kunnantalolla. Tähän koulutustilaisuuteen ovat tervetulleita kaikki, jotka olisivat halukkaita osallistumaan varttuneiden keskusteluryhmän toimintaan. Koulutus on maksutonta.

Sivun käyttämisestä ei synny käyttäjälle kustannuksia. Sivun käyttämisen toivotaan helpottavan tiedottamista, aktivoivan ja tuottavan lisää sisältöä ikääntyvien elämään sekä kannustavan myös omaehtoiseen seurusteluun ja mielipiteiden vaihtoon uusilla, digitaalisilla välineillä, joiden omaksuminen mahdollisesti madaltaa kynnystä käyttää ja tutustua myös muihin tarjolla oleviin sähköisiin palveluihin. Sivun kautta uudet käyttäjät voivat saada myös vertaistukea kokeneemmilta uusien viestintävälineiden omaksumiseen.

Jatkossa sivustolla on tarkoitus ottaa peruspäivitysten ja artikkelilinkkien lisäksi käyttöön mahdollisuus mm. streamata sivustolle livevideota yhteisistä tilaisuuksista niille henkilöille, jotka eivät pääse osallistumaan tapahtumapaikalle. Tervon luomasta virtuaalisesta mallista ovat olleet kiinnostuneet jo useat muut kunnat ja Palvelu tulevaisuuteen: eMaaseutu –hanke jatkaa virtuaalisten kohtaamispaikkojen työstämistä myös muiden kuntien tarpeisiin. 


Kysely sähköisistä palveluista pohjoissavolaisille

 

kysely visu

Kuntien digitalisaatioponnistusten tueksi on laadittu sähköinen kysely kuntalaisille, jossa pyydetään palautetta olemassa olevien palvelujen toimivuudesta sekä kysytään millä laitteilla ja mitä palveluita kuntalaiset haluaisivat jatkossa käyttää netin kautta.

Kysely liittyy kuntien tarpeeseen tuottaa sähköisiä palveluita, jotka ovat kuntalaisen käytettävissä ajasta ja paikasta riippumatta. Samalla kun palvelujen saatavuutta kehitetään etsitään sähköistämisestä ratkaisuja pitkien matkojen, ikääntymisen ja talouspaineiden asettamiin haasteisiin.

Palvelu tulevaisuuteen: eMaaseutu –hanke on kuntien toiveesta julkaissut kyselyn kaikille Pohjois-Savon kuntalaisille. Kyselyllä kerätään tietoa kuntien palveluista, niiden saatavuudesta, käyttökokemuksista ja mahdollisista käyttövaikeuksista.

Samalla kerätään kokemuksia uusista asiakaspalvelun tavoista, kuten videoyhteyden ja chatin käytöstä. Kuntalaisilta pyydetään ideoita palvelujen kehittämiseen sekä kartoitetaan, millaiset laitteet ja käyttöliittymät ovat tuttuja palveluiden etäkäytössä.

Kyselyssä sivutaan myös sitä, miten kuntalaiset odottavat muiden palveluntarjoajien kehittävän palvelujaan jatkossa. Käyttäisitkö sinä enemmän paikallisten yrittäjien tai harrastustoimijoiden palveluita, jos niiden piiriin pääsisi myös sähköisen ajanvarauksen, verkkokaupan tai vuorovaikutteisen videoyhteyden välityksellä?

Kyselyyn toivotaan runsaasti vastauksia: niistä kootaan kuntakohtaiset yhteenvedot kehittämisen tueksi. Palvelu tulevaisuuteen: eMaaseutu –hanke auttaa kuntia käynnistämään sähköisten palveluiden kehittämisen ja pilotoinnin.

Kysely on avoinna osoitteessa http://tinyurl.com/kuntalaiskysely toukokuun loppuun saakka. Yhteystietonsa jättäneiden kesken arvotaan kyselyn päätyttyä älypuhelin.




Heprean kielikursseihin erikoistunut heinäveteläinen yritys:

”15 vuotta sitten työmme olisi ollut science fictionia”

Lea ja Itzhak 1

Yritys, joka tarjoaa heprean kielen opetuspalveluja Suomen Heinävedeltä käsin, olisi suorastaan pulassa ilman tämän päivän digitaalisia työkaluja, joilla materiaalit ovat jaettavissa ja asiakkaat saavutettavissa maantieteellisistä rajoista ja välimatkoista piittaamatta.

Tähän perustuu heinäveteläisen pariskunnan, Lea Lyytikäisen ja Itzhak Gamzun, yritysidea: tarjota asiantuntijuutta valtakunnan laajuisesti digitaalisilla välineillä ja mullistaa myös käsityksiä opiskelutavoista.

- Pitkään esimerkiksi kansalaisopistoissa on ollut vallalla käsitys, että opiston oma opettaja järjestää opetusta ryhmälle joka käynnistyy syyskuussa ja päättyy joulukuussa. Nyt näistä muuttujista voidaan vapautua ja tarjota kuntalaisille yhä monipuolisempia mahdollisuuksia oppia, Lyytikäinen sanoo.

Lyytikäisen esimerkkitapauksessa kansalaisopiston rooli on välittää alueensa kuntalaisille tietoa mahdollisuudesta opiskella vaikkapa hepreaa verkkokurssilla. Jos opintojen käynnistyminen vaatisi kahdeksan hengen lähiopetusryhmän pienessä savolaisessa kunnissa, voisi kurssin toteutuminen olla haastavaa.

Digiaikana on kuitenkin mahdollista, että kansalaisopisto ostaa yritykseltä koulutusta, jonka hinta määräytyy kurssille ilmoittautuvien opiskelijoiden määrän mukaan. Opiskelija voi sitten itse päättää, milloin aloittaa opinnot ja milloin suorittaa ne: oppimateriaalit ovat saatavissa verkosta nonstoppina ja vuorokauden ympäri.

Silti itsenäiseen opiskeluun on mahdollisuus liittää myös live session –tyylisiä kontaktijaksoja tai vaikkapa aloitusistuntoja, jossa opiskelijoita voidaan niin halutessa ryhmäyttää: sijaitsevatpa he sitten Ivalossa tai Nurmijärvellä.

Heinäveteläinen yrittäjäpariskunta onkin oman heprean asiantuntijuudensa lisäksi erityisen kiinnostunut digioppimisen ja –opettamisen mahdollisuuksista.

Palvelu tulevaisuuteen: eMaaseutu –hankkeen avulla on mahdollisuus saada teknistä tukea pilottiaihioihin, joissa kokeillaan uudenlaisia toimintatapoja eri toimialoilla. Ikkuna Hepreaan –yritys ja eMaaseutu-hanke ovat aloittaneet maaliskuun alussa yhteistyön, kahden maan ja kulttuurin välisen oppimisen edistämiseksi uusin tavoin ja samalla opetuskäytäntöjä digitaalisesti uudistaen Suomessa.


Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä
Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje