Siirry sisältöön

Kultaista keskitietä etsimässä

Kultaista keskitietä etsimässä

Julkaistu: 11.10.2023

Etätyöt ovat tulleet osaksi kunta-alaa, mutta kohtaamiset kasvokkain ovat isossa merkityksessä.

– Parikymmentä vuotta sitten pidettiin hyvänä, että kunnanjohtaja oli mahdollisimman paljon omassa työhuoneessaan, eikä hän olisi voinut pitää etäpäiviä tahi asua naapuripitäjässä, toteaa Toni Auvinen.

FCG Finnish Consulting Group Oy:n johtavana konsulttina nykyisin toimiva Auvinen keskittyy työssään kuntien ja hyvinvointialueiden ylimmän johdon konsultointiin ja kouluttamiseen. Sisällöt voivat liittyä esimerkiksi johtamiseen, strategioihin ja digitalisaatioon. Hänellä on yli 20 vuoden kokemus kunta-alan töistä muun muassa Tuusniemen kunnanjohtajana ja Pohjois-Savon liiton digijohtajana. Hän on työskennellyt yli 100 kunnan kanssa eri puolilla Suomea, mikä tarkoittaa yli kolmannesta Suomen kunnista.

Merkittävimmäksi työelämän uudistajaksi Auvinen nimeää Microsoftin Teams-palvelun, joka lanseerattiin vuonna 2017. Kuva- ja ääniyhteydet, pikaviestit, jaetut kalenterit ja työtilat ovat mahdollistaneet työskentelyn ja osallistumisen, milloin ja missä vaan.

– Takavuosina tehtiin järjettömiä lyhytkestoisia pitkänmatkan siirtymiä, koska etäosallistumismahdollisuuksia ei ollut tarjolla. Työn perässä jouduttiin myös muuttamaan toiselle paikkakunnalla nykyistä herkemmin, Auvinen muistelee.

Koronavuodet hän näkee eräänlaisena äärilaitana, jolloin kaikki työskentelivät etänä, eikä kukaan halunnut tavata ketään. Korona-ajan jälkeen työelämässä on haettu kultaista keskitietä etätyöskentelyn ja kasvokkain tapaamisten välillä.

Auvinen konsultoi korona-aikana kuntia Siilinjärveltä käsin ja asui viimeisen vuoden perheensä kanssa Kilpisjärvellä sadan vakituisen asukkaan kylässä. Se oli äärimmäinen ympäristö, mutta sielläkin elämisen etätyöt mahdollistivat. Toki loppuaikoina asiakkaat alkoivat yhä useammin toivoa konsulttia paikan päälle, joka tarkoitti jopa tuhansien kilometrien työmatkoja.

Kuva Kahvihetki monipaikkaisuuden hengessä – Eleonoora Auvinen tarjoilee
kahvia Toni Auviselle.

Tätä nykyä Auvisen kotipaikka on Siilinjärvi. Hän kokee sen sijainniltaan logistisesti loistavaksi. Läheltä löytyy hyvät tieyhteyden kaikkiin ilmansuuntiin, vilkasliikenteinen rautatie ja lentokenttä. Hän itse ei tosin ilmastosyistä suosi lyhyitä kotimaan lentoja Lappia lukuunottamatta.

Auvinen on aina pitänyt liikkuvasta työstä ja maisemien vaihtumisesta.

– Olen paljon tien päällä, ja täysin varusteltu toimisto kulkee aina mukanani, hän sanoo.

Hän on tottunut työskentelemään matkustaessa, hotelleissa ja asiakkaiden luona. Mukanaan hänellä on hyvin varusteltu työlaukku, joka sisältää tietokoneen, älypuhelimen, ääni- ja videolaitteet, valaisimet, esitystekniikkaa, varavirtaa ja vastamelukuulokkeet.

Minulle on tärkeää, että etäyhteyksissä äänen ja kuvan laatu on korkeatasoista ja tasalaatuista sijainnistani riippumatta. Näen sen asiakkaiden ja työkavereiden arvostamisena.

– Minulla on aina kamera auki ja kasvot näkyvissä, Auvinen painottaa. Näin voin luoda mahdollisimman hyvän työskentely-yhteyden, vaikka fyysistä välimatkaa olisi paljonkin.

Vaikka paljon kehitystä julkisen sektorin työskentelykulttuurissa on tapahtunut, yhtä asiaa Auvinen suuresti ihmettelee. Valtion työpaikkoja sidotaan yhä vahvasti Helsinkiin, vaikka työntekijät tosiasiassa paljon etänä työskentelevätkin.

– Mielestäni valtiolla olisi paljon asiantuntijatyötä, joka voitaisiin vapauttaa fyysisestä sijainnistaan. Näin myös maakunnissa olevaa osaamista voitaisiin hyödyntää ilman pakkomuuttoa pääkaupunkiseudulle, Auvinen ehdottaa.

Lempipaikka: Lappi, mitä pohjoisempi sen parempi

Mihin viet vieraasi: Luontoon

Lempiherkku: Jäätelö

Tapahtuma jota en halua missata: Jukolan viesti

Motto: Moni asia on todettu mahdottomaksi, kunnes joku on tehnyt sen.

Teksti ja kuvat: Anu Hytönen
Tarina on osa Monipaikkaisuuden monet kasvot -julkaisua