Tänä keväänä valmistunut hiilitaseselvityksen laskelma koskee maankäyttösektorin vuoden 2023 nieluja ja päästöjä. Tuloksia on vertailtu aiempaan, vuonna 2020 valmistuneen maankäyttösektorin laskentoihin, ja tämän vertailun perusteella hiilinielujen määrä on laskenut noin kolmanneksen. Vuonna 2020 tehtyjen selvitysten tuloksia ei voida kuitenkaan suoraan verrata uusiin, sillä laskentatapa tarkentunut ja saatavilla olevan tiedon määrä on lisääntynyt aiemmasta. 

Pohjois-Savo pyrkii hiilineutraaliksi vuonna 2035. Tuoreen hiilitaseselvityksen mukaan maankäyttösektorin hiilinielu kattaa noin 32 % vuoden 2023 Pohjois-Savon kokonaispäästöistä. Jotta hiilineutraalius saavutetaan, tulee alueella syntyvät ilmastopäästöt pystyä sitomaan kasvillisuuteen ja maaperään, tai myös teknisiin hiilinieluihin. Tuore hiilitaseselvitys osoittaa, että maakunnan hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseksi metsillä on kuitenkin suuri merkitys. Metsämaa ja erityisesti sen puuston nielu pystyi kattamaan muiden maankäyttöluokkien päästöt.  

Kuntien maankäyttösektorit pääosin nieluja 

Suurin osa SavoGrown kuntien maankäyttösektorin hiilitaseesta oli negatiivisia, eli toimivat hiilinieluina. Keiteleen, Vesannon, Tervon, Rautalammin ja Suonenjoen maankäyttösektori toimi selvityksen mukaan edelleen hiilinieluina, kun taas Pielaveden maankäyttösektori ei ole hiilinielu vaan päästölähde. Pohjois-Savon kunnista noin kaksi kolmasosaa, eli 63 prosenttia, sitoo maankäyttösektorilla enemmän hiiltä kuin tuottaa. Tämä tarkoittaa, että näissä kunnissa vuotuiset kasvihuonekaasupäästöt eivät ylitä sitä määrää, jonka maa-alueet, kuten metsät, sitovat ilmasta.  

SavoGrown kuntien ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi on metsämailla valtava merkitys.

Kunnan hiilitaseeseen vaikuttaa paljon se, millaisia maa-alueita sen alueella on. Hiilitaseselvityksen mukaan kunnassa, jossa on paljon viljelysmaata tai turvemaita, maankäyttösektori tuottaa yleensä enemmän päästöjä kuin se pystyy sitomaan, jolloin se on niin sanottu nettopäästö. Sen sijaan kunnissa, joissa on runsaasti metsämaata ja kivennäismaata, maankäyttösektori toimii useammin hiilinieluna eli sitoo enemmän hiiltä kuin päästää. Pohjois-Savon alueella suurimmat hiilivarastot pinta-alaa kohti löytyvät Ylä-Savosta. Tämä johtuu siitä, että siellä on enemmän turvemaita kuin maakunnan eteläosissa. Turvemaat sisältävät paljon hiiltä, koska ne ovat keränneet sitä pitkän ajan kuluessa.  

Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) laskemat, kuntakohtaiset käyttöperusteiset päästöt olivat vuonna 2023 SavoGrown kuntien alueella yhteensä 199,4 ktCO2e. Tuoreen hiilitaseselvityksen mukaan samana vuonna alueen maankäyttösektorin hiilitase oli -155,5 ktCO2e. Kun laskee yhteen SYKE:n antamat päästötiedot ja tuoreen hiilitaseselvityksen antamat tiedot alueen maankäyttösektorin hiilitaseesta, voidaan todeta, että SavoGrown kuntien hiilinielut eivät vielä tällä hetkellä kata alueella syntyviä päästöjä, vaan päästöä syntyi vuonna 2023 noin 43,9 ktCO2e.   

SavoGrown kuntien ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi on metsämailla valtava merkitys. Selvityksen mukaan metsämaat ovatkin Pohjois-Savossa ylivoimaisesti merkittävin maankäyttöluokka ja suurin hiilinielu. Tuoreessa hiilitaseselvityksessä esitetään myös ehdotuksia siitä, miten metsien kykyä sitoa hiiltä voitaisiin parantaa. Nopeasti vaikuttavia keinoja ovat esimerkiksi hakkuiden vähentäminen ja se, että puita kasvatetaan pidempään. 

Lue lisää maankäyttösektorin hiilitaseselvityksestä:

*Maankäyttösektorilla (LULUCF) tarkoitetaan maankäytön, maankäytön muutoksen ja metsätalouden vaikutuksia kasvihuonekaasupäästöihin ja -nieluihin. Maankäyttösektorin kasvihuonekaasulaskenta sisältää metsämaan, viljelysmaan, kosteikkojen, ruohikkoalueiden, rakennettujen alueiden ja muun maan sekä puutuotteiden laskennan. Vesistöjen ja luonnontilaisten soiden katsotaan kuuluvan ihmistoiminnan vaikutusten ulkopuolelle ja ne eivät siten ole mukana laskennassa. 

Jaa sisältö

Jaa Facebookissa Jaa Twitterissä