Pielavedelle istutetaan puulajipuisto

Julkaistu: 26.5.2025

Pielaveden taajamaan istutetaan tiistaina 27.5. kello 9.00–11.30 uusi puulajipuisto. Puistoon tulee sekä kotimaisia lehtipuulajeja että erikoispuulajeja, jotka ovat tyypillisiä Aasiassa, Keski-Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Kaikkiaan eri lajeja puupuiston alueelle tulee yli 20 ja puita noin 60. Listalta löytyvät muun muassa hevoskastanja, lännenhemlokki, vuorijalava ja katsura.

Puulajipuisto tulee tyhjälle tontille, aivan Pielaveden yhtenäiskoulun, Puustellin (Laurinpurontie 23) koulun viereen. Mukana istuttamassa on Pielaveden kuutos- ja kahdeksasluokkalaisia. Erikoispuulajit eivät tyhjää isoa tonttia täytä, joten lisäksi tontille istutetaan kuusia.

Puulajipuisto on yksi Kehitysyhtiö SavoGrown Suunnitelmallisen ilmastotyön juurruttaminen Pohjois-Savoon (SISU) -hankkeen kuntakokeiluista. Kokeiluja tehdään SavoGrown alueen kunnissa. Puiston erikoispuulajien taimet rahoittaa SISU-hanke. Kunnan metsiä hoitava Metsänhoitoyhdistys Savotta on tehnyt alueen mätästyksen ja toimittaa kuusentaimet.

**Kuva:** Siperianpihta, lehmus ja hevoskastanja odottavat istutusta Pielaveden puulajipuistoon. Lajisuunnittelussa on saatu apua Arboretum Mustilasta, josta taimetkin on hankittu.
Kuvaaja: Anssi Kemppinen

Opetustarkoitusta ja hiilivaraston kasvua

Idea puulajipuistosta syntyi SISU-hankkeen Pielaveden ilmastotyön ohjausryhmässä.

-Lähtöajatus oli metsittää Pielaveden kunnan tyhjiä tontteja, mutta ajatus lähti ohjausryhmässä jalostumaan, sanoo SISU-hankkeen Pielaveden ilmastokoordinaattori Anssi Kemppinen Kehitysyhtiö SavoGrowsta.

– Puisto on sitten kaikkien Pielaveden koululaisten käytössä opetustarkoituksiin, vaikka puulajien tunnistamisessa. Se on myös kuntalaisten virkistyskohde. Tietysti puut kasvavat hitaasti, ja puulajipuisto on vasta vuosien päästä loistossaan.

Ilmastonäkökulma puulajipuistosta tulee tyhjien tonttien metsittämisestä, kun puut alkavat sitoa hiiltä. Pohjois-Savon kunnissa joutomaiden metsittämisen hiilivaraston potentiaali on noin 134 t CO2 hehtaarilta, mikä taso saavutetaan tietysti vuosikymmenien kuluessa. Tämä tulos käy ilmi SISU-ilmastohankkeen Rambollilla teetetystä tuoreesta eri ilmastotoimien vaikuttavuusarvioinneista.

-Puistomaisella alueella puita ei kuitenkaan istuteta ja kasvateta yhtä tiheästi, kuin metsissä. Hiilivarastopotentiaalia pitää siksi laskea puupuiston alueella, sanoo ilmastokoordinaattori Kemppinen.

Tyhjät tontit ja joutoalueet toimivat kuitenkin tehokkaampana hiilinieluna, kun pusikoiden tai ruohikon tilalla on puita. Niiden metsittämisellä pidetään Pielaveden kunnan hiilivarastoa yllä ja lisätään luonnon monimuotoisuutta, joka on sekin yksi Pielaveden tuoreen ilmastosuunnitelman toimenpide.

-Pielaveden kunta näyttää esimerkkiä myös kuntalaisille ja yrityksille, miten ilmastotavoitteita voidaan viedä eteenpäin. Ihan puulajipuistoa ei tarvitse tavoitella, mutta jos vaikka omistaa tyhjän alueen, niin sille voi istuttaa puun tai puuryhmän. Myös kukka-alue tai muu kasvillisuus sitoo hiiltä, ja samalla myös luonnon monimuotoisuus hyötyy, sanoo Kemppinen.