Alustavia laskelmia biomassojen saatavuudesta ja metaanin tuotantopotentiaalista
Pohjois-Savon Energia Master Plan -hanke teki alustavia laskelmia SavoGrown toiminta-alueen maatalouden biomassojen sivuvirroista ja massojen metaanintuotantopotentiaalista. Alustavan, tilastoihin perustuvan laskennan perusteella SavoGrown alueella on syötepotentiaalia riittävästi biokaasun tuotannon pohjaksi, mutta todellisen potentiaalin määrittely vaatii tarkemman kartoituksen.
On syytä huomioida, että laskelmia ei voida käyttää esiselvitysmateriaalina, vaan laskenta on suuntaa antava ja pitää sisällään epätarkkuuksia. Esiselvitys mahdollisen biokaasuhankkeen tai kaavoitustyön eteenpäin viemiseksi on tehtävä erikseen. Laskelmissa eivät ole mukana elintarviketeollisuuden tai kalanjalostuksen sivuvirrat.
Käytössä oleva maatalousmaa ja karjan määrä
LUKEn tilastotietokannan 2024 mukaan käytössä olevaa maatalousmaata SavoGrown alueella on yhteensä 23 651 ha ja tiloja 534 kpl. Karjan määrä alueella on 13 255 nautaa ja karjatiloja on yhteensä 126 kpl.
Metaanintuotantopotentiaali
Jos SavoGrown alueen kuntakeskusten ympärille piirretään säteeltään 30 km suuruiset ympyrät, alueen yhteenlaskettu metaanintuotantopotentiaali on Pohjois-Savon Energia Masterplan -hankkeen alustavien laskelmien mukaan 408,5 GWh. Pielaveden seudulla maatalousmaata on eniten ja metaanintuotantopotentiaali on suurin – 89 GWh/a.
Kuntakohtaiset kartat maatalousmaista löytyvät ao. pdf-tiedostosta.
Kuva Yllä olevaan taulukkoon on koottu kuntakohtaiset metaanintuottopotentiaalit.
Biokaasuinfo maatiloille ja elintarvikeyrityksille 18.9.2025
Maatalouden ja elintarviketuotannon sivuvirrat biokaasulaitokseen ja hyödyt talteen. Tämä toimii jo Toholammilla, ehkä pian myös täällä! Asiaa aidoista mahdollisuuksista, hyödyistä ja käytännön kokemuksista.
Lue lisääLähteet ja menetelmät
Selvitystyössä käytettiin apuna mm. Luonnonvarakeskuksen Biomassa-atlasta biomassojen laskentaan. Lopullista laskentaa varten tehtiin Excel-laskentataulukko, jolla Biomassa-atlaksen massoista saatiin laskettua potentiaalinen metaanintuotto. Lannan laskentaparametrit löytyvät Suomen normilanta-laskentajärjestelmästä (LUKE 2017). Peltobiomassoihin käytettiin Luken Biokaasulaskuria ja Biomassa-atlaksen laskenta-arvoja.
Biomassa-atlaksessa käytetyt määritelmät
Peltokasvien sivuvirrat
Peltokasvien sivuvirrat -paikkatietoaineisto kuvaa nykyiseen viljelyyn perustuvaa viljelykasvien korjattavissa olevaa maksimaalista sivuvirtapotentiaalia. Sivuvirrat on laskettu kunkin kasvin satotason, viljelypinta-alan, kuiva-ainepitoisuuden ja satoindeksin avulla. Satoindeksi kuvaa sitä osaa kasvista, joka hyödynnetään pääsatona. Muu osa kasvista on sivuvirtaa. Käytännössä maksimisivuvirta ei välttämättä ole kaikki hyödynnettävissä, koska korjuulle on teknisiä ja taloudellisia rajoitteita ja osa sivuvirrasta pitää jättää pellolle kasvukuntoa ylläpitämään.
Peltojen satotiedot on johdettu Luken satotilastosta jakamalla Ely-keskustason satotilasto 1km x 1km polygoneihin kyseisen kasvin pinta-alatiedolla painottaen. Pinta-alatiedot perustuvat maataloustukien hallinnoinnissa käytettävään IACS-rekisteriin ja viljelijöiden keväällä sinne ilmoittamiin viljelysuunnitelmiin. Pinta-alatiedot ja satotilasto ovat saman, yleensä kuluvaa vuotta edeltävän vuoden ajalta. Yksittäiset peltolohkot on yleistetty 1 km ruudulle ja tietoja ryhmitelty yleisempiin, yleensä satotilastoa vastaaviin luokkiin.
Lanta
Tuotantoeläinten lannalla tarkoitetaan eläinten nestemäisen ja kiinteän ulosteen eli virtsan ja sonnan sekä kuivikkeiden ja/tai pesuvesien seosta. Lannan koostumukseen vaikuttaa eläimen saama ravinto, sillä lantaan erittyy suurin osa niistä aineista, joita eläin ei pysty käyttämään kasvuunsa ja elintoimintoihinsa. Lanta sisältää paljon ravinteita, kuten typpeä ja fosforia, sekä orgaanista ainesta. Lannan ominaisuudet riippuvat käytetystä kuivikkeesta sekä lannan käsittelyn ja mahdollisen prosessoinnin ratkaisuista. Lantaa levitetään lannoitteena suoraan peltoon, mutta siitä on mahdollista tuottaa prosessoimalla myös esimerkiksi biokaasua ja uudenlaisia lannoitevalmisteita. Lannan levitystä peltoon säätelee EU:n nitraattidirektiivi (91/676/ ETY) ja sen pohjalta laadittu kansallinen lainsäädäntö (VnA 1250/2014, muut. 220/2015, 435/2015, 1261/2015).
Lantapaikkatietoaineisto on muodostettu yhdistämällä Luken ja SYKEn Normilanta -järjestelmän [1, 2, 3] tuottamat eläinkohtaiset tiedot lannan määrästä ja ominaisuuksista eläinten määrätietoihin. Näin saadut kuntatason lannan määrä- ja ominaisuustiedot on viety 1 km ruutuaineistoksi levittämällä ne tasaisesti ruutuun kunnan alueella.
Esitetyt eläinluokat ovat maitokarja, lihakarja, lihasiat, emakot ja porsaat, munituskanat, muu siipikarja, lampaat ja vuohet sekä hevoset ja ponit. Naudoille ja sioille esitetään lietelannat, kuivat lannat summattuna (sis. kuivalanta, kuivikelanta, kuivikepohjalanta) ja erilliskerätty virtsa. Muille eläinluokille esitetään kuivat lannat. Lantatieto esitetään sekä juuri eläinsuojasta kerätylle että varastoidulle lannalle, sillä niiden ominaisuudet eroavat mm. lannankäsittelyn aikana tapahtuvien hiilen ja typen hävikkien vuoksi. Lantatiedoista on valmiiksi vähennetty laiduntavien eläinten keskimääräinen laitumelle jäävä lanta.
