Harjulinja 2 x 400+110 kilovoltin voimajohtohanke
Harjulinja 2 x 400+110 kilovoltin voimajohtohanke
Tiivistelmä Fingridin Harjulinja-tiedotuksesta
Kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj suunnittelee uutta Harjulinjaksi nimettyä 2 x 400+110 kilovoltin voimajohtoyhteyttä Pyhäjärven Murtoperälle rakennettavan uuden sähköaseman ja Kangasniemen Kauppilaan rakennettavan uuden sähköaseman välille.
Hanke sijoittuu Pohjois-Pohjanmaan, Pohjois-Savon, Keski-Suomen ja Etelä-Savon maakuntiin. Tarkasteltavia voimajohtoreittivaihtoehtoja on viisi ja SavoGrown alueella reittivaihtoehdot kulkevat Pielaveden, Keiteleen, Vesannon ja Rautalammin kuntien sekä Suonenjoen kaupungin alueilla.
Rakentamaan ehkä vuosina 2030-2032
Hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettely on käynnistynyt ja arviointiohjelma on toimitettu YVA-yhteysviranomaisena toimivalle Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle marraskuussa 2025.
YVA-menettelyssä tarkasteltavia voimajohtoreittejä on yhteensä noin 413 kilometriä, mistä uuteen maastokäytävään sijoittuu noin 314 kilometriä ja nykyisten voimajohtojen rinnalle noin 99 kilometriä. Toteutuessaan voimajohto on noin 181–196 kilometriä pitkä.
Johtoreittien pituus kunnittain SavoGrown alueella on vaihtoehdosta riippuen:
- Keitele: 0-50 km
- Pielavesi: 0-5 km
- Rautalampi: 0-46 km
- Suonenjoki: 0-5 km
- Vesanto: 24-34 km
Fingrid tekee päätöksen hankkeen jatkosuunnittelusta ja rakentamisesta YVA-menettelyn (2025-2026) jälkeen. Alustavan aikataulun mukaan voimajohdon rakentamisen edellyttämät maastotutkimukset ja yleissuunnittelu tehdään vuosina 2028–2030. Hankkeen rakentamisen arvioidaan tapahtuvan vuosina 2030–2032.
Hanke turvaa tulevaisuuden sähköntarpeita
Energiamurros ja vihreä siirtymä aiheuttavat merkittäviä vahvistustarpeita kantaverkolle. Eteläisemmässä Suomessa luovutaan fossiilisesta sähkön- ja lämmöntuotannosta ja samalla sähkön käyttö lisääntyy merkittävästi teollisuudessa, jossa puhtaasti tuotetulla sähköllä korvataan fossiilisten raaka-aineiden käyttöön perustuvia prosesseja.
Hankkeen toteuttamatta jättäminen ei ole mahdollista, koska sähkönsiirtoa ei voida hoitaa nykyisellä kantaverkolla ja jo päätetyillä verkkoinvestoinneilla ilman haitallisia siirtokapasiteettirajoituksia tai vaarantamatta käyttövarmuutta. Hankkeen toteuttamatta jättäminen estäisi lisäksi alueelle suunniteltujen teollisten hankkeiden liittämisen sähköverkkoon.
Voimalinja voi olla valtti tulevaisuudessa kilpailtaessa teollisista investoinneista. Se voi tarjota mahdollisuuksia datakeskusten, tuulipuistojen, aurinkovoimaloiden, vetylaitosten tai akkuvarastojen saamiselle.
Maanomistajille voimalinja tuo tullessaan maankäyttörajoituksia, ja se aiheuttaa myös ympäristö- ja maisemahaittoja, joita pyritään YVA-prosessilla minimoimaan.
Lisätiedot
Hankkeen etenemistä voi seurata Fingridin sivuilla. Sivustolta löytyy Ympäristövaikutusten arviointiohjelma ja karttaohjelman avulla voimalinjan kulkua voi tutkia hyvin yksityiskohtaisesti.
