Suunnitelmallisen ilmastotyön juurruttaminen Pohjois-Savoon – SISU

Hankkeen tavoite

SISU‑hankkeen tavoitteena oli vahvistaa SavoGrown kuntien ilmastotyötä ja juurruttaa suunnitelmallinen ilmastotyö osaksi kuntien normaalia toimintaa. Hanke tuki ilmastosuunnittelua, edisti ilmasto‑ ja resurssiviisaustavoitteiden käytännön toteutusta sekä kehitti seudullisia toimintamalleja ilmastotyön pitkäjänteiseen tekemiseen.

Toimenpiteet ja tulokset

SISU‑hanke tuki SavoGrown alueen kuntien ilmastotyön kehittymistä ja loi ensimmäisiä yhteisiä rakenteita ja toimintatapoja ilmastotyölle. Hankkeen aikana ilmastotyö sai kunnissa aiempaa selkeämmän suunnan, ja ymmärrys päästösektoreista, vastuista ja tavoitteista lisääntyi. Hanke auttoi kuntia siirtymään yksittäisistä ja henkilösidonnaisista käytännöistä kohti suunnitelmallisempaa ja näkyvämpää kokonaisuutta sekä vahvisti kytkentää strategiseen johtamiseen. Hankkeen aikana muodostui SavoGrown kuntien ilmastoverkosto, jonka tavoitteena on vahvistaa kuntien välistä yhteistyötä, tiedonvaihtoa ja vertaisoppimista.

1. Hanke kokosi nykytila-analyysit kuntien päästötilanteesta.
2. Laati jokaiseen kuntaan ilmastosuunnitelman (SavoGrown materiaalipankki – Biotalous ja kestävä kehitys – Kuntien ilmastosuunnitelmat).
3. Edesauttoi kuntien ilmastotyöryhmien perustamista tukemaan ilmastosuunnitelmien toimeenpanoa.
4. Koordinoi ilmastotyön tavoitteiden ja vastuiden selkeyttämistä sekä seurantamallien kehittämistä kunnissa, ja tarjosi jatkuvaa asiantuntijatukea, päästötiedon tulkintaa sekä seurantatyökaluja (Ympäristövahti), joiden avulla ilmastotyötä voitiin johtaa ja kehittää aiempaa systemaattisemmin.
5. Teki kuntakokeiluja, joissa toteutettiin paikallisiin tarpeisiin perustuvia konkreettisia ilmastotoimia kaikissa SavoGrown kunnissa. Kuntakokeilujen tavoitteena oli viedä ilmastotyö lähelle kuntalaisten arkea ja testata käytännön ratkaisuja, jotka tukevat ilmastosuunnitelmien toteutusta. Useat hankkeessa aloitetut toimenpiteet ja toimintamallit jäävät osaksi kuntien pysyvää toimintaa.
   
   Esimerkkejä kuntakokeiluista:
   • Keiteleelle aurinkopaneelilla toimiva piensähkölaitteiden latauspiste
   • Pielavedelle puulajipuisto
   • Rautalammille kylvettiin maisemapelto ja varhaiskasvatus sai kompostointi- ja pienviljelyvälineitä
   • Suonenjoelle toteutettiin ilmastoteemainen istutusalue Ystävyydenpuistoon. Suunnittelussa mukana oli Suonenjoen yläkoulun ja lukion oppilaita.
   • Tervon varhaiskasvatus sai käyttöönsä kompostointi- ja pienviljelyvälineitä sekä uuden koulun pihalle pyöränhuoltopisteen
   • Vesannon Valon talo sai uuden lukitusjärjestelmän, lajitteluastiat ja kunnossapitovälineitä
6. Lisäksi tarkasteltiin kuntien hallinnollisia ohjeita ja toimintatapoja, kuten hankintaohjeita, jotta ne tukevat ilmastotavoitteita pitkällä aikavälillä.
7. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja varautuminen liitettiin osaksi ilmastosuunnitelmia, ja kunnille tarjottiin materiaaleja valmiussuunnitelmien kehittämisen tueksi. Lisäksi Pielavesi ja Keitele laativat hankkeen tuella ilmastobudjetin vuodelle 2026, mikä toi ilmastotoimet ja päästöseurannan osaksi kunnan talousarvioprosessia.
8. Hankkeen aikana kehitettiin seudullinen ilmastokoordinaattorimalli. Malli kokoaa hankkeen aikana saadut kokemukset ja vastaa siihen tarpeeseen, joka kunnissa tunnistettiin: ilmastotyö vaatii jatkuvaa koordinaatiota ja asiantuntijatukea myös hankekauden jälkeen.

Osana maakunnallista SISU-hanketta SavoGrowlla tehty työ kytkeytyi tiiviisti muiden toteuttajien työhön. Yhteistyötä tehtiin erityisesti ilmastokoordinaattoreiden kesken, yhteisten tilaisuuksien ja koulutusten järjestämisessä sekä hyvien käytäntöjen jakamisessa koko Pohjois‑Savon alueella. Maakunnallinen yhteistyö vahvisti kuntien välistä oppimista ja loi pohjaa pysyvämmälle seudulliselle ilmastotyölle.

SISU-hankkeessa toteutettiin myös laaja kuntien ilmastotoimenpiteiden vaikuttavuusarviointi, joka kattoi kaikki 15 hankkeessa mukana ollutta Pohjois-Savon kuntaa. Arvioinnin tavoitteena oli tukea kuntien päätöksentekoa tunnistamalla ne toimenpiteet, joilla saavutetaan suurimmat päästövähennykset ja parhaat kustannustehokkuudet. Arvioinnissa yhdistettiin määrällinen päästö- ja talousvaikutusten tarkastelu sekä laadullinen arviointi, ja sen tueksi kehitettiin kunnille soveltuva laskentatyökalu ilmastotoimien vaikutusten tarkasteluun.

Lopuksi

Hankkeen keskeisenä lähtökohtana oli, että ilmastotyö kytkeytyy kunnan strategiaan, johtamiseen ja talouden suunnitteluun. Hankkeen ydintehtävänä oli varmistaa, että ilmastotyö ei jää erilliseksi hanketoiminnaksi, vaan ulottuu kuntaorganisaation kaikille tasoille strategiasta arjen toimintaan. Tavoitteena oli, että kunnan eri yksiköt ymmärtävät ilmastotyön merkityksen ja oman roolinsa tavoitteiden saavuttamisessa.

Ilmastotyöryhmät, ilmastosuunnitelmat ja seurantamallit jäävät kuntien käyttöön. Seudullinen ilmastokoordinaattorimalli, ilmastobudjetointi sekä SISU-hankkeen aikana syntyneet verkostot tarjoavat konkreettiset edellytykset ilmastotyön jatkamiseen ja kehittämiseen myös hankkeen päättymisen jälkeen.

Ilmastotyö kuntien sivuilla

Keitele: ota yhteyttä kunnanjohtaja Pasi Marjakangas, p. 050 520 5999, pasi.marjakangas@keitele.fi

Pielaveden ilmasto- ja ympäristötyö

Rautalammin ilmastotyö

Suonenjoen ilmastotyö

Tervon ilmastotyö

Vesannon ilmastotyö