Siirry sisältöön

Biokaasulaitoskierrokselta oppia

Biokaasulaitoskierrokselta oppia

Julkaistu: 31.7.2023

Metener Oy:n biokaasulaitokset Keski-Suomessa tarjosivat opintomatkalaisille tietoa maatilojen biokaasulaitosratkaisuista, niiden kannattavuudesta sekä hyödyistä viljelijöille.

Viime helmikuussa Biokipinä-hankkeemme järjesti yhdessä Mansikka ry:n kanssa Rautalammilla infotilaisuuden biokaasusta ja aurinkovoimasta. Tuolloin biokaasuteknologiaa oli esittelemässä laitevalmistaja Metener Oy. Aihe herätti kuulijoissa kovasti kiinnostusta, joten heinäkuun alussa 2023 kävimme opintomatkalla parilla Metenerin biokaasulaitoksella Keski-Suomessa.

Aloitimme kierroksemme Muuramesta, jonne oli kuluneena keväänä valmistunut täysin uudenlainen maatilan biokaasulaitos. Laitos on pienin Metenerin tähän mennessä valmistamista. Siitä tullaan saamaa noin 250 MWh energiaa useamman rakennuksen lämmitykseen. Laitos näytti ulospäin tavalliselta piharakennukselta, mutta kätki sisäänsä teräsreaktorit sekä teknisen tilan. Reaktoreihin on tarkoitus syöttää kerrallaan 140 m3 biomassaa panostoimiseen mädätysprosessiin. Syötteinä toimivat omalta tilalta saatavat nurmi, olki ja hevosenlanta, jotka mädätyksen loputtua kynnetään tilan pelloille lannoitteeksi. Mädätejäännös toimii hyvänä lannoitteena, sillä mädätysprosessi lisää liukoisen eli kasveille käyttökelpoisen typen määrää biomassassa. Mädätejäännöksessä on myös runsaasti orgaanista ainesta, joka toimii maanparannusaineena.

Lounastauon jälkeen suuntasimme kohti Laukaata, jossa sijaitsee Suomen ensimmäinen maatilakokoluokan biokaasureaktori ja liikennekaasun tankkausasema. Biokaasualan pioneeri Erkki Kalmari esitteli tilansa erityyppisiä biokaasureaktoreja, joihin tuodaan syötteitä Jyväskylän alueelta. Uusimpana investointina tilalle oli rakennettu kaarimallinen kuivamädätyslaitos lähinnä nurmelle ja oljelle. Lisäksi tilalla on vanhempi, esimerkiksi lietelannoille soveltuva märkämädätysreaktori.

Kalmarin tilan tankkausasemalla käy niin kaasukäyttöisiä henkilöautoja kuin raskaampaakin kalustoa. Bensa-autot saa muunnettua kaasukäyttöisiksi noin 3000–4000 € kustannuksella. Kaasulle konvertointi ei tarkoita sitä, että autoon ei voisi enää tankata bensiiniä – konvertoinnin jälkeen autoa voi käyttää sekä bensalla että kaasulla. Kaasuauton hyötyjä ovat kilpailukykyinen hinta sekä biokaasun pienemmät kokonaishiilipäästöt. Lisäksi biokaasun tuotanto lisää paikallista huoltovarmuutta, kun polttoainetta saadaan läheltä.

Matkaseurueellamme heräsi paljon kysymyksiä niin biokaasun tuotannosta kuin käytöstäkin. Kannattavuudet ja toisaalta viljelijän saamat hyödyt kiinnostivat erityisesti. Pelkän sähkön ja lämmön tuotannon sijaan kaasun paineistamiseen liikennepolttoaineeksi on tällä hetkellä kovemmat kannustimet. Viime vuonna voimaan tullut biopolttoaineiden jakeluvelvoite ja tikettikauppa on nostanut biokaasun jakelun kannattavuutta merkittävästi. Biokaasun tuotannolle on edellytyksiä myös SavoGrown alueen kunnissa – biokaasuteeman ympärillä jatkamme työskentelyä ja tiedotusta myös tulevina kuukausina!

Kysy lisää!