Hankkeen tulos: monipaikkaisuutta edistettiin konkreettisilla teoilla eri puolilla Pohjois-Savoa
Hankkeen tulos: monipaikkaisuutta edistettiin konkreettisilla teoilla eri puolilla Pohjois-Savoa
Monipaikkaisuus on tunnistettu yhdeksi osaratkaisuksi varsinkin pienempien kuntien elinvoiman vahvistamiseen ja väestönmuutokseen sopeutumiseen.
Monipaikkaisuus tarkoittaa säännöllistä elämää oman virallisen kotipaikan ulkopuolella. Se voi olla käytännössä esimerkiksi kausiasumista, etätöitä, pendelöintiä eli työssäkäyntiä muualla kuin asuinpaikkakunnalla tai työperäistä asumista toisella paikkakunnalla. Myös harrastukset tai läheisten hoivaaminen voivat kuljettaa ihmisiä säännöllisesti kahden tai useamman paikan välillä.
Monipaikkaisuudessa on vielä toteutumattomia ja hyödyntämättömiä mahdollisuuksia. Jos paikkakunnalla jo muutenkin aikaa viettävät ihmiset saadaan sitoutettua vahvemmin, voi seurauksena olla uusia asukkaita, yrittäjyyttä, työntekijöitä, vahvempaa yhteisöllisyyttä ja palveluja ylläpitävää kulutuskysyntää.
Pilottityöskentely käynnistyi syksyllä 2024
Monipaikkaisuudesta boostia Pohjois-Savon vetovoimaan -hankkeessa haastettiin Pohjois-Savon kuntia mukaan tekemään konkreettisia tekoja monipaikkaisuuden edistämiseksi. Avoin haku hankkeen pilottialueiksi käynnistettiin elokuussa 2024.
Hakijoita pyydettiin ehdottamaan omaa ideaa monipaikkaisuuden edistämiseksi. Ajatuksena oli tarttua niihin toimenpiteisiin, jotka ovat kuntien omasta näkökulmasta ajankohtaisimpia ja innostavimpia, jolloin yhteinen kehittämistyö tuntuu mielekkäältä ja nivoutuu kunnan laajempaan toimintaan ja strategiaan.
Saapuneet hakemukset kävi läpi asiantuntijaryhmä, johon oli koottu asiantuntijoita tutkimuksen, kehittämisen ja kylätoiminnan saralta paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti. Ryhmä valitsi hakemusten joukosta Kaavin, Rautalammin, Tervon ja Vieremän kuntien hakemukset sekä Karttulan ja Maaningan pitäjäraatien hakemukset.
Vapaa-ajan asukkaiden ja kunnan alueella työssäkäyvien kohtaamiseen haluttiin panostaa
Kaavilla toteutettiin mökkiläiskysely ja luotiin toimintamalli vuorovaikutuksen vahvistamiseen vapaa-ajanasukkaiden kanssa. Malli koostuu virtuaalisista tapaamisista, joissa käsitellään ajankohtaisia, vapaa-ajan asukkaiden näkökulmasta kiinnostavia asioita sekä muutaman kerran vuodessa lähetettävästä sähköisestä uutiskirjeestä.
Rautalammilla onnistuttiin yhteisen työskentelyn tuloksena virkistämään vapaa-ajan asukkaiden toimikunnan toimintaa ja käynnistämään se uudestaan hiljaisemman tauon jälkeen. Toiminnalle luotiin yhdessä rakenteita ja työkaluja toiminnan suunnitteluun. Esimerkiksi työnjakoa toimikunnan puheenjohtajan ja kunnan yhteyshenkilön välillä selkiytettiin ja luotiin toiminnalle vuosikellopohja. Lisäksi mukaan saatiin innostettua uusia, innokkaita jäseniä. Tietoisuus vapaa-ajan asukkaiden toimikunnasta laajeni aktiivisen viestinnän ja avoimien työpajojen myötä.
Vieremällä luotiin malli paikkakunnalle töihin pendelöivien kohtaamiseen ja Vieremän palvelujen esittelyyn. Malli koostuu useammalla eri kielellä toteutetusta perehdytyspaketista, jota työnantajayritykset ovat sitoutuneet jakamaan uusille työntekijöilleen. Kunnan puolella on nimetyt vastuuhenkilöt, jotka järjestävät pyydettäessä henkilökohtaisen esittelyn Vieremästä ja Vieremän palveluista kaikille kiinnostuneille.
Etätyötiloja testattiin ja kehitettiin eteenpäin
Toimiva paikallinen etätyötila voi mahdollistaa vapaa-ajan asukkaille pidemmän viipymisen vapaa-ajan asunnolla. Vaikka muu perhe lomailisi, voi itse siirtyä etätyötilaan työskentelemään rauhassa työpäivän ajaksi.
Karttulassa ja Maaningalla toteutettiin sähköiset kyselyt etätyötilan tarpeesta. Ideana oli, että etätyötila voisi palvella vapaa-ajan asukkaita ja houkutella heitä viettämään enemmän aikaa mökkipaikkakunnalla. Etätyötilaa kokeiltiin Karttulassa ja Maaningalla 3 kuukauden ajan Kuopion kaupungin maksutta tarjoamissa tiloissa.
Kokeilun tuloksena syntyi ymmärrys toimivan etätyötilan konseptista ja sen edellyttämästä taloudellisesta mallista. Etätyötilojen jatko jäi vielä harkittavaksi paikallisesti.
Karttulassa etätyötilan toiminta todennäköisesti jatkuu mallilla, jossa paikallinen yrittäjäjärjestö vuokraa tilan kaupungilta ja hallinnoi etätyötilan toimintaa käyttäjien suuntaan. Karttulan Pitäjäraati puolestaan maksaa osan tilan kuluista, jolloin ne eivät jää kokonaisuudessaan tilan käyttäjien maksettavaksi. Maaningalla etätyötilan jatkoa pohditaan mahdollisesti paikallisesti valmisteltavassa Leader-hankkeessa.
Tervossa vapaa-ajan asukkaita osallistettiin kehittämään Etätyötila Lokinpesää käyttäjälähtöisesti. Tuloksena syntyi tilan kehittämissuunnitelma. Lisäksi toteutettiin pieniä kehittämistoimia, kuten ilmoitustaulun siirto etätyötilaan, vieraskirjan hankkiminen ja jatkuvasti toiminnassa olevien palautekanavien luominen. Paikallisille yrittäjille tarjottiin mahdollisuutta tuoda mainoksia omista palveluista etätyötilan ilmoitustaululle. Myös etätyötilan viestintää ja markkinointia tehostettiin mm. levittämällä mainoksia sinne, missä ihmiset muutenkin liikkuvat ja lisäämällä somemarkkinointia.
Monipaikkaisuustiedon keräämiseen luotiin toimintamalli
Lisäksi hankkeen tavoitteena oli löytää ratkaisu ja toimintamalli sille, kuinka monipaikkaisista ihmisistä voidaan kerätä systemaattisesti tietoa ja miten tieto on riittävän helposti vertailtavissa ja hyödynnettävissä esim. markkinoinnin tueksi.
Avoimissa verkkotyöpajoissa rakennettiin uusi monipaikkaisuustiedon keräämisen toimintamalli Pohjois-Savossa. Pohjois-Savon liitto vastaa tilastollisen monipaikkaisuustiedon keräämisestä ja koostamisesta ForeSavo-sivustolle. Kerran vuodessa on luvassa yhteenveto Pohjois-Savon kunnille tilastojen päivityksen yhteydessä.
Vastaavasti kunnat voivat halutessaan tarttua laadullisen monipaikkaisuustiedon keräämiseen omista tarpeistaan ja lähtökohdistaan käsin. Laadullisen tiedon keräämisen tueksi on työstetty lyhyet ohjeet ja tsekkilista, jotka ovat ladattavissa ForeSavo-sivustolta ja Kehitysyhtiö SavoGrown verkkosivuilta.
Hanke tarjosi fasilitoidun kehittämispolun
Monipaikkaisuudesta boostia Pohjois-Savon vetovoimaan hanke päättyy heinäkuun lopussa 2025. Hankkeen tavoitteena oli innostaa pilottikuntia tekemään konkreettisia toimenpiteitä monipaikkaisuuden edistämiseksi. Taustalla laajempana tavoitteena oli herätellä Pohjois-Savon kuntia huomaamaan monipaikkaiset kohderyhmänä, johon panostaminen voi tuoda osaratkaisuja työvoiman saatavuuteen, väestökehityksen haasteisiin, palvelurakenteen ylläpitoon ja yhteisöllisyyden turvaamiseen.
Hanke tarjosi kunnille paalutetun kehittämispolun, jonka avulla kunta tai muu alue saa vietyä valitsemansa monipaikkaisuutta tukevat toimenpiteet maaliin. Hankeen roolina oli toimia kehittämispolun fasilitaattorina, koota ja nostaa esiin toimivia esimerkkejä pohdittavaksi ja hyödynnettäväksi sekä mahdollistaa kuntien keskinäistä sparrailua teemasta.
Hankkeen toteutti Kehitysyhtiö SavoGrow Pohjois-Savon liiton myöntämällä AIKO-rahoituksella ajalla 1.8.2024 – 31.7.2025.
